Nyt hän ei enää ole kaupungissani ja näen häntä harvoin. Aina silloin tällöin olen jo ojentamassa laukkuani, kun tajuan, ettei hän olekaan ottamassa siitä kiinni. Ja juuri sellaisena hetkenä ajattelen välittömästi, kuinka paljon häntä kaipaan. Ei sillä, ettenkö kaipaisi muutenkin.
Kuva: Aristocrats-hat
Nämä pikkuruiset yksityiskohdat, asiat jotka vain oma ystävä osaa, tekevät ystävyydestä ainutlaatuisen. Vain kyseinen poika osaa patistaa minua juuri oikealla tavalla, eikä koskaan liikaa. Vain hänen annan sysätä minut päistikkaa uusiin tilanteisiin. Juuri nämä pienet asiat tekevät hänestä niin tärkeän.
Parhaiten kunkin ystävyyden ainutlaatuiset ominaisuudet tulevat esiin, kun toisesta joutuu eroon. Valitettavasti vasta silloin. Ne ovat niitä hetkiä, kun päähän yhtäkkiä jysähtää ajatus, "voi kun [ystäväsi nimi tähän] olisi täällä juuri nyt".
Minkä pienen asian vain sinun ystäväsi osaa tehdä oikein? Mikä tekee ystävästäsi ainutlaatuisen? Koska viimeksi muistit arvostaa ystävääsi nimenomaan näiden ominaisuuksien vuoksi?
Kiitos hyvästä, mielenkiintoisesta ja tarpeellisesta blogista! Näitä on mukava lukea.
VastaaPoistaEnpä oikein osaa vastata kysymykseesi, mutta halusin vain sanoa tämän :)
Pinatapai, ilo kuulla! Tervetuloa ja toivottavasti viihdyt vastakin.
VastaaPoistaEi mun kaikkiin kysymyksiin onneksi tarviikaan osata vastata. :D Mutta jos pieninkään ajatus päähän iskeytyy, niin ne saa aina kirjoittaa!
Ystäväni on ainutlaatuinen, koska 10 vuoden ystäåvyyden jälkeen tiedän mitä hän aikoo sanoa ennen kuin hän edes aloittaa lausetta, pelkkä hei oikealla äänensävyllä riittää :) Lisäksi ystäväni jaksavat vuodesta toiseen kuunnella juttuja sen hetkisista kiinnostuksistani, joista ei koskaan tule mitään..
VastaaPoistaMaria, ja kuinka helpottavaa on, kun ei aina tarvitse lähteä alusta, kun toinen tietää kaikkien tarinoiden taustat! Ystävät kannustavat sitkeästi ja kuuntelevat urhoollisesti. :)
VastaaPoista