Siinä miettii sitten jokainen tyttö, jota päin Auvinen, Saari tai Norjan Breivik on kuunaan edes katsonut, että: "Jos oisin antanut sille, niin oisko se sitten jättänyt kaikki ne ihmiset tappamatta?" Voiko syyttää nuorta naista siitä, ettei ole tuntenut minkäänlaista vetoa joukkomurhaajaan?
Olen Määttäsen kanssa samaa mieltä, että "yksinäiselle ihmiselle hyvinvointiyhteiskunta on kolkko, antiyhteisöllinen tila". Määttänen jatkaa, että "tähän kylmyyteen ei auta kuin toisen ihmisen fyysinen läheisyys". Mielestäni kuitenkin henkinen läheisyys on se, mitä syrjäytynyt ja ahdistunut ihminen tarvitsee enemmän kuin tunteetonta pupuseksiä.
 |
| Kuva: Linus Bohman |
Ymmärrettävistä syistä Määttäsen kirjoitus on aiheuttanut paljon närää. Oikeutetusti on närkästytty siitä, että Määttäsen ratkaisu joukkosurmiin olisi se, että pojat saisivat riittävästi piparia. Jokaisella tytöllä on oikeus omaan kehoonsa ja sen koskemattomuuteen!
Kyllä, nuorten naisten, nuorten miesten ja ihmisten yleensä olisi syytä mennä juttelemaan ja tutustua niihin hiljaisiin ja vetäytyviin ihmisiin. Ihmiset tarvitsevat läheisyyttä ja toisia ihmisiä voidakseen hyvin. Mutta se ei tarkoita sitä, että tyttöjen pitäisi antaa ahdistuneille nuorille miehille ihan vain siksi, että heidän elämänsä on vähän synkkää.
Tässä maassa on kuitenkin aika monta nuorta ihmistä poika- tai tyttöystävää ja/tai seksiä vailla. Vaikka se saattaa ahdistaa, ei se kuitenkaan aja ääritekoihin. Jos alkaa suunnitella joukkosurmaa, ovat ne syyt ja seuraukset aika paljon syvemmällä kuin siellä, ettei ole saanut. Henkinen epätasapaino korjataan ihan muilla asioilla kuin henkisiä myllerryksiä aiheuttavilla parisuhteilla.
Lopetan Määttäsen tekstin ainoaan järkevään lauseeseen: "Ketään ei saa jättää yksin, ja pieniinkin koulukiusauksen merkkeihin pitää puuttua heti."
Mitä mieltä sinä olet?
Aika paksua väittää, että kyse on naisen puutteesta. On tainnut olla heikohkoja muutkin ihmissuhteet. Enemmän kuin parisuhteen merkitys korostaisin tässäkin tilanteessa ystävyyssuhteita ja myös niiden tuomaa läheisyyttä.
VastaaPoistaTietenkään ketään ei saa jättää yksin, se opetetaan jo päiväkodissa. Kaikki mukaan leikkimään!
Olen joskus atanut säälistä, liekkö sillä estänyt joukkomurhan. Hyvä minä!
Täsmälleen samaa mieltä.
VastaaPoistaNiin ja hyvä maikkis!! :D
Tuskin seksin puute ketään tappamaan ajaa. Silloinhan Suomessakin olisi kai useampi sata tuhatta tappajaa. Aika moni on puutteessa, myös naisista, mikä yleensä unohdetaan.
VastaaPoistaTällaiset tyypit, jotka näitä joukkosurmia tekevät taitavat olla aika yksinäisiä myös omasta halustaan. Jossain vaiheessa he muuttavat pohjattoman yksinäisyytensä sitten ylemmyydenajatuksi muita ihmisiä kohtaan.
Toki varsinkin lapsuudessa ja nuoruudessa vähänkin valtavirrasta poikkeavat myös eristetään muista.
Tästähän saa revittyä monta uutta "hyvää" iskurepliikkiä, tyyliin: "Mennäänkö meille vai teille vai lähdenkö tappamaan viattomia ihmisiä?" On joku varmaan jo kokeillutkin.
VastaaPoista(Pahoittelut mauttomuudesta.)
-Mankinen
Luulenpa, että kolumni kuitenkin pääsi paljon lähemmäksi ongelmanydintä kuin ne "älyköt" jotka laskee kuinka monta kansalaista on poliisia kohti tai kuinka monta venettä on poliiseilla?
VastaaPoistaOlen sillä kannalla, ettei mikään parisuhde tai edes kaverisuhde/-suhteet voi pelastaa maailmaa psykopaateilta. Kyllähän monet murhaajat ovat sellaisia yksinäisiä suseja, mutta on myös niitä, joilla on ollut laaja kaveripiiri ja sitten yhtäkkiä tämä onkin teloittanut perheensä ja kaverit kummastelevat: "MITTÄÄÄ!? Meidän Penako?!". Että surullinen tosiasia on se, että lääkkeeksi hulluuteen ei riitä laaja sosiaalinen verkosto. Tarkoitukseni ei ole kuitenkaan vähätellä kavereiden merkitystä, sillä yksinäisyys voi ajaa ihmiset hulluuteen ja kaikki tarvitsevat jonkun jota välittää ja joka välittää. Näille jutuille ei vain ole yksinkertaista reseptiä! Ehkä pimahtamiseen voi ajaa myös se, että eletään "suoritus-yhteiskunnassa", jossa kaikki pitää tehdä salamannopeasti, turkasen tehokkaasti ja ilman muuta puoli-ilmaiseksi. Ja sitten on ne perusodotukset, että kaikki ihmiset haluavat parisuhteen, omakotitalon, koiran ja kaksi lasta. Tai pimahtamiseen vaikuttaa menneisyyden traumat ja tulevaisuuden pelot. Pointti on kuitenkin sama kuin Aliisalla: seksillä tuskin olisi Norjan tragediat tai muutkaan kauhutapahtumat jääneet tapahtumatta!
VastaaPoista-M-
Jos tuolle tekstille antaa aivan hirveästi anteeksi, niin sieltä löytyy tärkeä viesti: yksinäisyys ei tee hyvää. Tosin tämän oivaltamiseen tuskin tuota kirjoitusta tarvitaan, eiköhän suurin osa ihmisistä tuon ymmärrä jo valmiiksi. Muutenhan teksti ja sen ajoitus on karmivan tökerö. Karseinta tuota tekstiä lukiessa on ajatus, että mediahuomion johdosta sen todennäköisesti lukevat jotkut niistäkin tytöistä jotka olivat kouluampumisen tapahtumapaikalla. Miltähän heistä mahtaa tuntua? Entä näiden rikosten tekijöiden omaiset? Teksti onnistuu loukkaamaan harvinaisen moneen suuntaan. :(
VastaaPoistaHYVIÄ pointteja! Monta!
VastaaPoistaEsa, erityisesti tän viimeisimmän kohdalla omasta halustaan yksin oleminen on kaikista todennäköistä. Hänellä oli selvä poliittinen agenda ja hän tappoi sen mukaan. Sen sijaan Auvinen ja Saari kostivat omalle koululleen, eli selvästi ihan eri motiivit. Tuskin oli saamattomuudesta kyse, ennemmin jostain traumaattisesta ahdistuksesta.
-M- Olet oikeassa. Maailmassa tulee aina olemaan myös sairaita ja synkkiä ihmisiä, olipa heidän tilanteensa mikä vaan. Surullista on se, että elämme yhteiskunnassa, jossa he saavat enemmän pahaa aikaan. Ja totta on siinäkin, että elämme rankassa yhteiskunnassa, joka pistää hirveästi paineita yksilön niskaan. Yhteiskunta oireilee omaa pahaa oloaan ja kaikista radikaaleimmin se ilmenee siten, että yksilö murtuu paineen alla ja luo oman, tuhoisan tiensä ulos.
Jamppe, tottakai yksinäisyys ajaa ihmisiä mitä hulluimpiin tekoihin. En kiellä sitä. Mutta niin kuin sanoit, tuo tökerö teksti syyllistää nyt ihan väärää tahoa. Missä ovat perhe? Ystävät? Ei se piparila parane, mikä on pysyvien ihmissuhteiden puutteessa alkanut säröillä.
Anonyymi, no ei poliisien määrä tai aseiden saamisen vaikeuttaminen tätä ongelmaa todellakaan ratkaise. Olet oikeassa siinä. Mutta kirjoitus menee omalla tavallaan harhaan. Ei ongelman ratkaisu ole se, että nuoret miehet saavat tarpeeksi seksiä. Vaan se, että heillä on pysyviä ja rakentavia ihmissuhteita, välittäviä ihmisiä ympärillään. Parisuhteet voivat pahimmassa tapauksessa eron tullen vain pahentaa tilannetta.
Mankinen, aika karu, mutta repesin silti. :P
Wikipediassa sanotaan:
VastaaPoista"Hän asui äitinsä kanssa eikä seurustellut. Lapsuudenkaverin mukaan hän viihtyi omissa oloissaan, eikä hänellä ollut monia ystäviä."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Anders_Behring_Breivik
Samoin:
"- Hänellä ei kuitenkaan ollut koskaan vakavaa seurustelusuhdetta, vaikka olikin tyttöjen mieleen. Hän oli tosiaan hyvän näköinen, luonnehti samalla luokalla ollut Ane VG:lle."
http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/ylpean-aidin-poika-suunnitteli-massamurhaa---tallainen-on-norjan-ampuja/art-1288403343726.html
, missä kerrotaan myös seuraavaa:
"- Kun Anders sai päähänsä jonkun idean, toteutti hän sen täydellisesti aivan silkan vahvan tahdonvoimansa avulla, luonnehti Breivikin entinen luokkakaveri Oslon ja Utöyan saarella ihmisiä surmannutta miestä sunnuntaina ilmestyneessä Verdens Gang -lehdessä."
Ainakin erakkoluontoisuus, vaikeudet sosiaalisessa elämässä, erityiskiinnostuksen kohteet ja vahva arvomaailma (henkilön omasta näkökulmasta vahva, vaikkei samanlainen kuin meidän arvomaailmalle) ovat minusta merkkejä Aspengerin oireyhtymästä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Aspergerin_oireyhtym%C3%A4
Tällöin kyse todella olisi siitä, että tämä tyyppi halusi olla yksin "myös omasta halustaan", koska sosiaaliset tilanteet ovat tällaisille AS-henkilöille vaikeita.
Breivikin manifestista pisti silmään se, että Breivik esittelee nimeltä neljä hyvää ystäväänsä, ikäänkuin todistellakseen ihmisille olevansa normaali.
Toisekseen nykyisessä (suoritus)yhteiskunnassa todella on paineita ja odotuksia. Mielikuvaa seurustelusta myydään joka toisessa TV-mainoksessa ja ihmisiä jostain kumman syystä kiinnostaa vietävän paljon toistensa yksityiselämät. Kiinnostus seksiä ja julkkisten yksityiselmää kohtaan näkyy hyvin siitä, mitkä uutisotsikot ovat kaikista suosituimpia:
http://www.ampparit.com/suosituimmat
Otaksun, ettei tähän mielikuvamainontaan tule kauheasti kiinnitettyä huomiota, jos on itse parisuhteessa eli se on "normaalia". Tämä on kuitenkin merkittävä asia, jos on "menneisyyden traumoja" tai "tulevaisuuden pelkoja" (itse laskisin myös kokemattomuuden tähän).
Jos yksinäisyys vaivaa, on yhtäkkiä myös tylsää. Tällöin ehtii ja suorastaan täytyy etsiä vähintään seurustelunveroisia harrastuksia itselleen, jottei itsetunto laskisi, kun ei saa odotuksia täytettyä. (vaihtoehtoisesti voi myös masentua tai ahdistua, tai molempia tai kaikkia kolmea yhtäaikaa).
Tällöin on vähintäänkin altis törmäämään netin ääri-ilmiöihin. Itsekin olen tylsyyttäni nettiä selatessani törmännyt Holokaustinkieltäjiin, New Ageen, Siionismiin, Natsien videoihin ja niin edelleen, joista edellämainitut ovat uteliasta mieltä kohtaan sangen manipuloivia ja puhujat usein karismaattisia.
Jos silloin ei ole hyviä ystäviä joitten kanssa keskustella näistä asioista, niin taivas varjele mihin se sitten johtaa!
Nyt kun olen eksynyt aiheesta jo turhan monta kertaa kerrottakoon lopuksi, että henkilökohtaisesti homma ei ole fyysisestä seksistä kiinni, kertoohan Breivik itse:
"– Viimeisen pullon ajattelin säästää marttyyritekoni juhlimiseen kahden korkealuokkaisen huoran kanssa, jotka ajattelin palkata ennen tehtävääni. Oman tulkintani mukaan täydellisen "ritarin" ei tarvitse olla selibaatissa, vaikka jotkut jäsenet saattavatkin olla eri mieltä."
http://www.mtv3.fi/uutiset/ulkomaat.shtml/2011/07/1364724/breivik-manifestissaan-ystavani-ja-perheeni-tulevat-vihaamaan-minua
...mutta hyvä kuitenkin, että kolumni puhuu asioista suoraan ja provosoi keskustelua tästä tarpeellisesta aiheesta.
Ehkä se naisen saaminen näiden joukkomurhaajien kohdalla ei ois näitä hirmutekoja estäny tai mistäs sitä voi tietää. Kaikkihan kuitenkin jotka on yksinäisyyttä paljon kokenu niin tietää mitä helvettiä se on. Yksinäisyys ruokkii totaalista syrjäytymistä ulkomaailmasta.
VastaaPoistaKyllähän mm. se läheisyys & seksi vähentäis aika monen kohdalla sitä syrjäytymisen riskiä, näin uskallan väittää.
Eihän tää nykymaailma todellakaan oo yksinäiselle ihmiselle kiva paikka. Ois kaikilla mukavampaa jos ihmiset ei olis niin älyttömän pinnallisia. Se vaan on karu totuus, että jos sun naama ei miellytä vastapuolta niin eihän suhun ees haluta tutustua, vaikka kyse ois vaan pelkästä uusien kavereiden hausta. Ne vähemmän pinnalliset ihmiset vaan on liiankin harvassa nykyään.
Ketään ei tosiaan sais jättää yksin.
Ton kolumnin lopun vetoomuksen voisin kanssa henkilökohtasesti allekirjottaa ujona ja hiljaisena nuorena miehenä. Ite kun ei uskalla naisia lähestyä, niin ois aika tervetullutta että naiset uskaltais lähestyä meitä ujoja poikia. Kyllä se pelastas monen elämän, edes pieneks hetkeks. Kuitenkin aloitteiden tekeminen on sallittua myös naisille, vaikka sitä pidetäänkin miesten velvollisuutena.
Anonyymi, ei lisättävää. Erinomainen tiivistys.
VastaaPoistakatkerajakyyninen, yksinäisyys ja saamattomuus ovat kuitenkin kaksi eri asiaa. Uskon, ja voin kuvitella, että yksinäisyys on jotain niin synkkää ja mustaa, ettei sitä tietämätön voi ymmärtää. Mutta ei siinä mikään pinnallinen ihmissuhteentynkä auta, joka vielä pahimmassa tapauksessa päätyy eroon.
Yksinäinne tarvitsee ystävää. Ja vaikka olenkin sitä mieltä, että meidän pitäisi vieläkin enemmän ottaa huomioon ne hiljaiset ja vetäytyvät, niin kannustaisin niitä hiljaisia ja vetäytyviäkin taistelemaan oman onnensa puolesta. Se on vaikeaa, tottakai se on, muttei mahdotonta.
Ja vaikka tiedän senkin, että pinnallisuus on yksi valitseva trendi nykymaailmassa, niin ei se kuitenkaan ihan kaikkea ratkaise. Onneksi.
Olenhan toki samaa mieltä siitä, kuten kirjoitinkin, että pitäisi lähestyä kaikkia ihmisiä, myös ujoja ja hiljaisia. Eikä se kai nykyajan Suomessa enää ole niin miesten velvollisuus aloitetta tehdä, tästä olen tainnut kirjoittaa aiemminkin. Uskon myös siihen, että ujokin voi tehdä osansa, edes pienen.
Ajatus katkeilee, mutta toivottavasti saitte kiinni edes jostain kulmasta!
"Siinä miettii sitten jokainen tyttö, jota päin Auvinen, Saari tai Norjan Breivik on kuunaan edes katsonut, että: "Jos oisin antanut sille, niin oisko se sitten jättänyt kaikki ne ihmiset tappamatta?"
VastaaPoistaVoipi olla, että SEN sopivan naisen löytymättömyys on ajanut kieroutumiseen. Kokonaisvaltaisesti kannattaisi puhua yleisemmin syrjäytymisestä ja luovuuden puutteesta, mutta heteromiehelle harmonisen naisen läsnäolo on lähes aina parantavaa vaikutukseltaan. Nainen ei taas tarvitse miestä, joka ei suorita riittävän paljon (biologinen ongelma). Silti esimerkiksi bruttokansantuote todennäköisesti kasvaisi, jos kaikki pariutuisivat ja perustaisivat ruokakuntia, koska innovaatio ja yrittäminen puhkeaisi kukkaan. Naiset tosin valittaisivat kun seksuaalivalinta ei suju niinkuin viidakossa.
Nämä kolme tapaustahan ovat mielettömiä ääriesimerkkejä. Suomessa itsemurhaan ajautuu n. 800 miestä vuodessa ja hylkivän sadistisesta kohtelusta ja yksinäisyyteen pakottamisesta kärsii satoja tuhansia miehiä, joista osa kuolee esim. viinaan. Ei pidä unohtaa myöskään vanhempia ihmisiä tai joitakin naisia, joilla samat ongelmat tosin ovat harvinaisia.
Kun kysytään onko naisella velvollisuus antaa seksiä minusta ollaan jo valmiiksi ihan hakoteillä. Voidaan kysyä myös, onko yksin elävällä miehellä joku ihmeen velvollisuus elättää perheitä ja yksinhuoltajia veronkannon muodossa, tai muutenkaan velvollisuus tehdä työtä ikäänkuin vastikkeetta
tässä suhteessa. Minäminä-ajattelu kyllä kaataa vanhat sopimukset tätä menoa. Uskoisin, että naiset voisivat antaa seksiä helpommin. Sen ei kuitenkaan tarvitse tapahtua pakottamalla tai halvasti, oikoteitä käyttäen. Nainen voisi panostaa seksuaalisuuteensa ja avautua, eikä kontrolloida. Pihtaamisen sijaan nainen voisi vaikka yrittää pelotella vapaammalla seksuaalisuudellaan.
-bmad
"yksinäisyys ja saamattomuus ovat kuitenkin kaksi eri asiaa"
VastaaPoistaMitäköhän tähän pitäs enää sanoa, ymmärränkö mä pahasti väärin vai rinnastatko sä tässä ujouden ja saamattomuuden?
Helppohan toki sen ujouden taakse on piiloutua, mut se ujous ja ihmissuhteiden puute johtaa pikkuhiljaa syrjäytymiseen ja sitä kautta mm. päihdeongelmiin ja itsemurhiin, niinkun edellinen kommentoijakin toteaa. Itsekin olen tästä teemasta blogissani puhunut kerran jos toisenkin. Jos joku keksis sen keinon poistaa yksinäisyys maan päältä, niin kaikilla ois parempi olla.
Meillä ujoilla pitäs olla joku joka potkii meitä eteenpäin yrittämään esim. noissa ihmissuhdeasioissa. Ei sekään juuri auta vaikka sitä pyöriikin ihmisten ilmoilla, kun siellä on aina yksin, jos ois kaveri mukana henkisenä tukena, niin vois olla helpompaa ees yrittää lähestyä ihmisiä esim. baareissa. Ainoo ja tärkein asia mihin se auttaa, että pysyy liikkeessä, on se ettei pää sekoa.
Pinnallisuudesta voi olla niin montaa mieltä, omasta kokemuksesta voi sanoa, että suurin osa ihmisistä, tai ainakin niistä joiden kanssa on ollu tekemisissä on niitä jotka kattoo pelkkää pintaa. Ne aidot ihmiset, jotka haluu tutustuu suhun ihmisenä on liian harvassa.
Ehkäpä mä jätän tän aiheen käsittelyn osaltani tähän. Kaikki olkoon sitä mieltä mitä tahtoo, onneks meillä kaikilla on oikeus omaan mielipiteeseemme.
bmad, pahoittelen persoonapronominivalintaani. Hain puhekielisyytä, en rinnastusta.
VastaaPoistaTokihan heteromiehelle tasapainoisen naisen läsnäolo varmasti hyväksi on. En sitä kiellä. Mutta onko heteronaiselle hyvä olla epätasapainoisen heteromiehen seurassa? Ei meistä kukaan voi toista pelastaa, näin sanoi joku ja oli oikeassa. Me voimme olla ihmisiä toisillemme ja välittää ja tukea, muttei kukaan voi ruveta vasten tahtoaan toiselle seurustelukumppaniksi saati seksikumppaniksi. Ei naisen seksuaalisuus ole jotain, mihin voisi vain "panostaa". Jokainen kokee seksuaalisuuden tavallaan, ei sitä voi yleistää.
Minun mielestän ongelma ei ole se, että naiset eivät anna. Ongelma on se, että ihmisllä ei ole tarpeeksi ystäviä.
katkerajakyyninen, ei hyvänen aika. En suinkaan nyt ujoutta ja saamattomuutta rinnastanut. Anteeksi, olin epäselvä. Siis saamattomuudella viittasin siihen, kun ei saa. Eli siis on eri asia se, että on yksinäinen kuin se, ettei saa. Puuh. Mä olen tänään sekava.
Ujous ja ihmissuhteiden puute johtavat varmasti usein syjäytymiseen. En kiellä ongelman suuruutta, enkä laajuutta. Ystäviä ihmiset tarvitsevat; ihmisiä, jotka ovat ja pysyvät olipa tunnetila mikä hyvänsä. Mutta tämä mua kiinnostaa ei-ujona ihmisenä, että miten se yksinäisyys poistettaisiin maan päältä. Että MITEN me saataisiin kaikille ujoille kavereita. Ja tätä yritän päivät pääksytysten tässä blogissa miettiä. Toivottavasti keksin siihen joskus ratkaisun!
Älä ihmeessä jätä aiheen käsittelyä tai ylipäätään kommentointia. Minä tarvitsen teidän näkökulmianne! En voi hyvällä tahdollakaan aina ymmärtää tai osata ottaa huomioon kaikkea!
Mitä tulee pinnallisuuteen, niin tottahan se pinnallisuus on aina läsnä. Me viehätymme jonkinlaisista. Mutta onneksi jokainen viehättyy vähän erilaisista jutuista. Jokaiselle on joku ystävä jossain, olen siitä ihan varma. Olipa se miten naivi näkökulma tahansa.
"Meillä ujoilla pitäs olla joku joka potkii meitä eteenpäin yrittämään esim. noissa ihmissuhdeasioissa."
VastaaPoistaNo pitää ensinnä esittää: kysymys saako olla ujo ja jos saa/ei saa vaikuttaako sukupuoli? Ujoutta voi tosiasiassa olla aika vaikea poistaa. Tietääkseni se voi olla tarpeellinen osa monen miehenkin luonnetta. Lähestymiskulma. Koviksilta puuttuu viatonta herkkyyttä. Eli ovat toisiaan täydentäviä.
"Pinnallisuudesta voi olla niin montaa mieltä, omasta kokemuksesta voi sanoa, että suurin osa ihmisistä, tai ainakin niistä joiden kanssa on ollu tekemisissä on niitä jotka kattoo pelkkää pintaa. Ne aidot ihmiset, jotka haluu tutustuu suhun ihmisenä on liian harvassa."
Eiks tavalliselle ihmiselle kaiken a ja on joku kropan muoto ja sen kimmoisuusaste. Erilaiset kropat pitäisi hyväksyä, joskaan ei ehkä 100% laiminlyödyt. :)
-bmad
"Tokihan heteromiehelle tasapainoisen naisen läsnäolo varmasti hyväksi on. En sitä kiellä. Mutta onko heteronaiselle hyvä olla epätasapainoisen heteromiehen seurassa?"
VastaaPoistaJos tasapaino viittaa trad. miesrooliin, niin sitten kyllä.
Aika monia miehiä pidetään epätasapainoisina ihan vain sen takia, että miehen tasapaino on määritelty paljon ulkokultaisemmin, kuin naisen. Miehen on vaikeampi menestyä tunneolentona, ja naisen on vaikea lähestyä miestä, joka elää tunteen kautta samaan tapaan kuin nainen itse.
Nainen harvemmin hakee miehestä tasapainoa todellisuudessa.
"Ei meistä kukaan voi toista pelastaa, näin sanoi joku ja oli oikeassa."
Kyse on kai lähinnä siitä voidaanko naisten sadistisuus parinvalinnassa myöntää päivälehtitasolla.
"Me voimme olla ihmisiä toisillemme ja välittää ja tukea, muttei kukaan voi ruveta vasten tahtoaan toiselle seurustelukumppaniksi saati seksikumppaniksi."
Yhtä hyvin voi sanoa, ettei kukaan voi vasten tahtoa välittää ja tukea.
"Ei naisen seksuaalisuus ole jotain, mihin voisi vain "panostaa". Jokainen kokee seksuaalisuuden tavallaan, ei sitä voi yleistää."
Kyllä siihen voi. Ja olen nähnyt, kun siihen panostetaan. Mutta biologiaa on hankala muuttaa, vaikka kokeiluja tehdään.
Siinäkin on onnistuttu.
"Minun mielestän ongelma ei ole se, että naiset eivät anna. Ongelma on se, että ihmisllä ei ole tarpeeksi ystäviä."
Kyllä nmä mieluummin omistaisi 0-1 ystävää+seksikumppanin, kuin 50 ystävää+0 seksukumppania. :)
-bmad
bmad, huh, mistä aloitan. Minä viittasin epätasapainolla nyt siihen, millaista epätasapainoa nämä joukkomurhaajat ovat osoittaneet. En tiedä kuinka monen naisen edestä puhun, kun sanon, että kyllä sillä tasapainolla aika paljon merkitystä on.
VastaaPoistaMitä tarkoitat naisten saidstisuudella parinvalinnassa?
On eri asia olla toiselle ystävä kuin olla toiselle puoliso. On helpompaa olla ystävä myös sellaisen ihmisen kanssa, jolla on synkkää ja vaikeaa ja joka uhkaa syrjäytyä. On paljon vaikeampaa olla sellaisen ihmisen puoliso. Näin väitän siksi, että ystävänä voi ottaa hengittääkseen tarvittavaa etäisyyttä, ei pysyvää vaan hetkellistä. Puolisona ottaa ehkä liian helposti koko toisen synkän maailman kannettavakseen.
Olet kaunis nainen. Voit tuskin mitenkään ymmärtää, millaista on olla ensinnäkin mies, ja toiseksi, sellainen mies joka ei naisten huomiota kerää. Sinä elät eri maailmassa kuin monet miehet tässä maassa. Naiset usein esitetään tunteellisina ja enemmän ihmissuhteista välittävänä osapuolena, mutta voin kertoa: naisilla ei ole mitään hajua siitä, mitä tuskaa, yksinäisyyttä ja halveksuntaa mies voi joutua kokemaan. Ja joka miehen pitää vain hammasta purren kestää, koska on mies.
VastaaPoista"En tiedä kuinka monen naisen edestä puhun, kun sanon, että kyllä sillä tasapainolla aika paljon merkitystä on."
VastaaPoistaKyllä naiset miehessä katsovat sitä miehekkyyttä. Jos epämääräinen mies ammuskelee summittaisesti paljon naisia, ei se järin miehekästä ole. Jos mies kovan paikan tullen jämäkästi vetelee muita miehiä turpaan ja ammuskelee esim. sodassa toisia miehiä hän voi hyvinkin olla se perinteinen ja tasapainoinen mies, jota naiset piirittävät.
"Mitä tarkoitat naisten saidstisuudella parinvalinnassa?"
Tarkoitan, että naisten parinvalinta on syrjivää, julmaa ja alkeellista, eikä siitä saisi sanomalehdessä keskustella, koska se loukkaa naisen itsemääräämisoikeutta. Sillä taas ei ole väliä mitä netissä keskustellaan, koska se on pienen piirin juttu(Aamulehden tapaus). Kuitenkin kannattaisi muistaa, että kyse on tiedon julkituomisesta. On täysin eri asia tarvitseeko julkituonnin johtaa muutoksiin, kuin se voidaanko naisten parinvalinnasta puhua avoimesti.
"On eri asia olla toiselle ystävä kuin olla toiselle puoliso. On helpompaa olla ystävä myös sellaisen ihmisen kanssa, jolla on synkkää ja vaikeaa ja joka uhkaa syrjäytyä."
On varmaan helpompaa, enkä minä toisaalta sanonut, että seksiä pitäisi harrastaa sen laajemmin, kuin mitä haluaa. Mutta yksi vaihtoehto on tietysti panostaa seksuaalisuuden kehittämiseen, jolloin se saattaa kohdentua uusille urille.
"On paljon vaikeampaa olla sellaisen ihmisen puoliso. Näin väitän siksi, että ystävänä voi ottaa hengittääkseen tarvittavaa etäisyyttä, ei pysyvää vaan hetkellistä. Puolisona ottaa ehkä liian helposti koko toisen synkän maailman kannettavakseen. "
Elämä on naiselle helppoa. Ei tuollaisia sokerisia ajatuksia suuri osa miehistä edes omakohtaisesti käsitä. Sen synkän ja kaltoin kohdellun miehen takana on kuitenkin tunteva ihminen, joka haluaisi vapauden olla sellainen kuin on.
-bmad
Viimeisin Anonyymi, okei, saatan olla kaunis nainen, mutta ei se silti ole suoraan verrannollinen onneen parisuhteissa. Ei lähelläkään. Ymmärrän sen, etten voi ikinä tietää, millaista on olla kuvailemasi mies. Mutta väitän, että jokaisella meillä on omat ongelmansa mitä tulee rakkauteen ja prisuhteisiin, eikä se ole kauneudesta tai sukupuolesta aina riippuvainen.
VastaaPoistaMistä kuvailemasi tuska, halveksunta ja yksinäisyys johtuvat? Lisäksi huomauttaisi, etteivät vain miehet ole yksinäisiä. Tiedän USEITA naisia, jotka kärsivät yksinäisyydestä yhtä lailla. Saatte asiat kuulostamaan siltä, että naisilla se on vaan helppoa, sen kun syrjii ja havelksii valitsee parhaat päältä, muttei se vaan mene niin.
bmad, yleistät. Jotkut naiset katsovat miehekkyyttä. Toiset kaipaavat herkkyyttä. Kolmannet haluavat urheilullisuutta. Neljännet etsivät taitelijasielua. Viidensiä miellyttävät akateemise älyköt. Kuudennet hullaantuvat musikaalisista erakoista. Seitsemännet huokailevat raksamiesten perään. Ja niin edelleen.
VastaaPoistaMiten niin naisten parinvalinta on julmaa, syrjivää ja alkeellista? Minä en ymmärrä! Nainen valitsee miehen, johon tuntee vetoa. Se on monest täysin tahdosta riippumaton prosessi, alitajuinen, feromonaalinen ja ties mitä. Ei kukaan päätä rakastuvansa johonkuhun, niin vain käy. Laskelmoivaa parinvalintaa ehkä tapahtuu joskus, mutta kyllä se tavallisten naisten keskuudessa häviävän pientä on. Eiköhän jokainen meistä kuitenkin halua rakastaa ja tulla rakastetuksi. Eikä siihen paljon laskelmointi auta.
En ole seksologi, enkä osaa sanoa mitä maamme seksuaalisuudelle tapahtuisi, jos siihen "panostettaisiin". Oma mutuni on se, että seksistä on tehty liian kaupallista ja kylmää jo entuudestaan. Siitä otetaan yhä enemmän paineita, kun "telkkarissakin tehtiin näin". Nuoret kokevat olevansa outoja, jos eivät ole harrastaneet seksiä kahdenteen kymmenenteen ikävuoteen mennessä. Mitä ihmeen outoa siinä on?
Seksikkyydellä ja seksuaalisuudellä myydään saippuaakin. Ehkä siksi nuoret naiset ja miehet ahdistuvat makuuhuoneissaan, kun kuvittelevat, etteivät riitä tai ole sitä, mitä pitäisi.
En voi allekirjoitaa väitettä, että elämä olisi naisille helppoa. Ei se elämän helppous ole sukupuolesta kiinni.
Lopuksi haluaisin kysyä, että mitä se synkkä ja kaltoin kohdeltu mies sitten olisi, jos saisi vapauden olla "sellainen kuin on"? Mitä hän ei saa olla?
"Jotkut naiset katsovat miehekkyyttä. Toiset kaipaavat herkkyyttä. Kolmannet haluavat urheilullisuutta. Neljännet etsivät taitelijasielua. Viidensiä miellyttävät akateemise älyköt. Kuudennet hullaantuvat musikaalisista erakoista. Seitsemännet huokailevat raksamiesten perään. Ja niin edelleen."
VastaaPoistaNohnoh.
Naisia kiinnostaa miehessä status (tai
asema), joka on hankittu miesten välisessä hierarkiakamppailussa. Eri naiset hakevat miehiä eri hierarkioista, joita ovat myös esim. rikolliset, ammattirunoilijat ja punkmuusikot, tai elämäntapamatkailijat.
Nainen voi toisinaan rakastua myös hierarkian alapäässä olevaan, mutta koska naisella on biologinen koodi, joka hinkuu hierarkian huippumiehiä, esim. kauniin naisen ja hierarkian alapäässä olevan suhde ei ole yleensä kovin pitkäikäinen. Nainen saattaa tällaisissa suhteissa esimerkiksi pakoilla miestä ja kokea jotain hyväksikäytön tapaista.
Ns. erikoisemmat naiset, joita on tosiasiallisesti hyvin vähän, eivät tavoittele hierarkian huipulla olevia sen takia, että heidän biologinen tarve sinne ei ole enää yhtälailla voimakas, kuin muilla naisilla. He voivat jopa päiväkausia miettiä etukäteen jonkun nörtin seksuaalista tyydyttämistä. Puhutaan kuitenkin hyvin harvoista naisyksilöistä (itse tunnen pari, useimmat eivät ketään) ja silloinkin varsin usein kausiluontoisesta vaihtelusta biologiassa. Poikkeusnaiset nostattavat tavallisten naisten, elikä naisen suuren enemmistön karvat pystyyn.
Naiselle näyttäisi aina olevan vaikea myöntää, miten yksinkertaisia he näissä asioivat ovat. Kun puhutaan
naisen seksivalintojen tuottamista ongelmista järki katoaa ja asia pyritään saamaan pois käsittelyn alaisuudesta (Aamulehden tapaus on hyvä esimerkki).
"Miten niin naisten parinvalinta on julmaa, syrjivää ja alkeellista? Minä en ymmärrä! Nainen valitsee miehen, johon tuntee vetoa."
Veto, kemia, jota nainen tuntee miestä kohtaan on eläimellistä, alkeellista, voimakasta ja tarkkaan kohdennettua ja vain tietynlaisia miehiä kohtaan. Ulkopuolelle jää ne miehet, joita kohtaan naiset eivät tunne vetoa. He kokevat sen asian yleisesti julmana. Itse voin sanoa, etten halua koskaan edes kokea sitä vetoa itseäni kohtaan, mitä tavallinen nainen kokee miestään kohtaan. Joskus hullussa nuoruudessa katselin kun kaunis nainen roikkuu kuin puolihullu miehensä alastonta kehoa vasten. Silloin ajattelin, että nyt se loppuu. Ja opetin naiselle miten minussa roikutaan. Sitä roikkumista kesti joku vuosikymmen, kunnes biologinen tarve ajoi naisen korkeamman statuksen miesten puumaksi.
"En voi allekirjoitaa väitettä, että elämä olisi naisille helppoa. Ei se elämän helppous ole sukupuolesta kiinni."
En ole sellaista väitettä suoranaisesti tehnyt. Jotkut asiat on naiselle helpompia. Ja naisista vain rumin kymmenys putoaa samoihin seksinsaantiongelmiin, kuin 65% miehistä.
"Lopuksi haluaisin kysyä, että mitä se synkkä ja kaltoin kohdeltu mies sitten olisi, jos saisi vapauden olla "sellainen kuin on"? Mitä hän ei saa olla? "
Hän ei saa arvostusta sellaisenaan. Hän ei ole tarpeeksi omana itsenään. Ajattele jos sinua pyydettäisiin yrittämään ja yrittämään, olemaan parempi, skarpimpi, että saisit kaupasta ostettua jotain muutakin kuin leipää. Kyse on vähän samasta asiasta.
-bmad
No ajatellanpa toisinpäin, on niitä naisiakin jotka ovat tehneet itsetuhojansa jne että estääkö miesystävä sitten naista tekemästä joukkomurhia jne.?
VastaaPoistaihan älytön kirjoitus Markku Määttäseltä kyllä oli vaikka "yksinäiselle ihmiselle hyvinvointiyhteiskunta on kolkko, antiyhteisöllinen tila". Määttänen jatkaa, että "tähän kylmyyteen ei auta kuin toisen ihmisen fyysinen läheisyys" pitää kyllä paikkaansa. olen nähnyt elämäni aikana useita syrjäänvetäytyviä ihmisiä jotka viettävät aikaansa esimerkiski huoneessaan. eikös Markku määttänen huomioinut sen että erittyisesti vaikeavammaiset jne kehitysvammaiset ovat juuri syrjäänvetäytyviä, ainakin osa, eivätkä he naista saa, saatikka miestä.
seksi ei ratkaise asiaa. ei todellakaan.
"No ajatellanpa toisinpäin, on niitä naisiakin jotka ovat tehneet itsetuhojansa jne että estääkö miesystävä sitten naista tekemästä joukkomurhia jne.? "
VastaaPoistaNaisille maailma vaan toimii ensinnäkin oikeudenmukaisemmin. Ainoastaan rumIN kymmenys naisista ei menesty, jos eläkeläisiä ei lasketa. Nämä naiset ymmärtävät peilikuvansa perusteella miksei heistä kiinnostuta. Sen sijaan herkkä ujo, muuten ihan ok-näköinen mies on toista mieltä, koska vastaavaa keskivertonainen saa hyväksyntää kymmenkertaisen määrän.
Toisekseen naisten seksuaalisuus on vaimeampaa ja alkeellisempaa, statuslähtöistä.
-bmad
nyt Iltalehdessä kerrotaan ettei Norjan joukkosurmaaja ollut yksinäinen, vaan pikemminki hauska ja ystäviä riitti. Marko määttänen voinee perua puheensa.
VastaaPoistatämä siis kertoo että kuka tahansa koulu/työpaikkakiusaamisen uhriksi mutta silti stipendin saanut, lukion sekä ammattikorkeekoulun käynyt sosiaalinen seura-addikti asioita pohtiva nainen/mies voi saada yhtäkkiä mielenterveysongelmia ja saada aikaan tälläisiä tapauksia, ei sitä ikinä tiedä milloin elämä järkkyy. tälläisia tapauksia on ollut ja mennyt, tulee varmaan vastaavaisuudekssakin.
eikä seksin puutteesta siis oo kysymys... vaikka naisten seksualisuus on vaimeampaa ja alkeellisempaa. mistä sen tietää että' norjalaisella joukkosurmaajalla on ollut naisia.
On selvää, että Määttäsen kirjoitus Aamulehdessä on harkitsematon, huonosti ajoitettu ja tyhmä. Hänen listaamansa massamurhaajat eivät tiettävästi kukaan ole saaneet motivaatiotaan siitä, ettei heillä ole ollut naista, tai varsinkaan siitä, etteivät he ole saaneet seksiä. Kaikkien motiivit ovat olleet paljon monimuotoisempia, ja ainakin kaksi heistä on syynsä kirjoittanut jopa ihan julkiseen manifestiinsa (joista paljastuu syvät persoonallisuushäiriöt). Luetelluista kolmesta murhamiehestä vieläpä kaksi ovat olleet niin nuoria, että vaikka he olisivatkin olleet vielä neitsyitä tai jopa vielä ilman ensisuudelmaansa, se ei olisi tehnyt heistä mitenkään epätavallisia. 22-vuotias neitsyt ei kuitenkaan ole mitenkään epätavallinen ilmestys tässä maailmassa. Ei ainakaan läheskään yhtä epätavallinen kuin minkä tahansa ikäinen murhamies.
VastaaPoistaMutta tietysti on myös myönnettävä, että maailmassa tapahtuu toistuvasti väkivaltaisia murhenäytelmiä, joiden useimmiten miespuoliset tekijät identifioituvat puutteeseensa, katkeroituvat siitä, ja oikeuttavat sillä tekonsa. Usein nämä teot ovat seurausta toistuvien torjuntojen ja hylkäyksien aiheuttamasta masennuksesta, joka lopulta psykoosissa muuntuu älyttömäksi vihaksi joko oletettuja loukkaajiaan kohtaan, koko naissukupuolta kohtaan tai jopa koko yhteiskuntaa kohtaan. Useimmiten uhri on tietysti joko entinen tai nykyinen kumppani.
Tämäkin keskustelu on taas nostanut esiin ajatusmalleja, joissa selkeästi miehet syyllistävät naisia ja toistelevat kummallisia populaarimyyttejä oman naisettomuutensa syistä. Komppaan Aliisaa ja sanon, että kaikille on olemassa joku, kunhan vain on valmis rakastamaan a) itseään ja b) sitä toista. Jos naiset ovat miehen mielestä pinnallisia, pihtaavia ja ylimielisiä idiootteja joille ei miehen kaltainen ruma ja tyhmä ja epäsosiaalinen luuseri kelpaa, ei mies ketään naista tule saamaankaan ennen kuin muuttaa asenteensa. Itsetunto on olennainen osa parisuhdemarkkinoita. Jos uskoo siihen ettei kukaan nainen voi rakastaa minua koska olen niin köyhä ja lihakseton, kyllä kohdalle osuvat naisetkin sen uskovat kun sitä tarpeeksi hokee -- tai sen mukaan edes käyttäytyy. Jos pihlajanmarjoja pitää jo etukäteen happamina, ei niitä lähde oikeasti edes tavoittelemaan.
Mutta silti, kukaan mies ei parane sillä että joku nainen menee levittämään jalkansa heille. Päinvastoin, oletettavasti tällaisella toiminnalla nainen vain joutuu potentiaalisen uhrin asemaan miehen lopulta napsahtaessa. Eikä opittu naisviha parane sillä että naiset käyttäytyvät kuin ilmaiset huorat. Se ainostaan ylläpitää miehen häiriintyneitä maskuliinisuusharhoja.
Mutta varoitus! Tämän tekstin on kirjoittanut kolmikymppinen mies, jonka edellisestä kerrasta on jo sen verta pitkä aika, että väkivaltaisen pimahtamiseni pitäisi olla vain ajan kysymys. Joten luultavasti kaikki tähän kirjoittamani on vain pitkäkestoisen seksinpuutteen aiheuttamaa psykoottista hourailua eikä se siis siten ole millään tavoin vakavasti otettavissa.
Voi hitsin hitsi, nythän mä vasta hokasin, että toimittajat ei ole psykologeja.
VastaaPoistaKyseinen kolumni oli kuten ne aina ovat karkean yksinkertaistettuja ja jos siihen laitetaan vain sellaista josta ei voi olla erimieltä niin kuka sitä enää lukee?
Huonojen kirjoitusten kirjoittaminen edes lehden työntekijänä ei toistaiseksi ole laitonta.. ei edes Suomessa.
Kolumnin aiheuttama "kohu" on kuten muutkin "kuohuntaa netissä" hommat. Suurin osa ei edes ole lukenut kyseistä juttua tai selaavat sen läpi sen jälkeen kun jostain ovat lukeneet kuinka huono ja moraaliton se on!
Onko joskus tapahtunut niin että luettuaan jonkun lehtikolumnin niin ihmiset on rynnänneet toimimaan sen mukaan?
PS.
Mitähän ABB sanoo kun selviää , että hänen puolustusasianajaja on Norjan sosiaalidemokraattisen puolueen jäsen?
"Veto, kemia, jota nainen tuntee miestä kohtaan on eläimellistä, alkeellista, voimakasta ja tarkkaan kohdennettua ja vain tietynlaisia miehiä kohtaan. Ulkopuolelle jää ne miehet, joita kohtaan naiset eivät tunne vetoa. He kokevat sen asian yleisesti julman"
VastaaPoistaÖöh... mä luulen että tuollainen näkemys on myös aika hyvin sovellettavissa myös sukupuolet toisinpäin, jos nyt välttämättä haluaa vääntää todellisuuden vastaamaan omia ennakkoluulojaan. Luulen kuitenkin että parinmuodostus on paljon mystisempää ja monimutkaisempaa oikeassa elämässä kuin tällaisissa mentaalisissa rakennelmissa ja toisekseen en usko että tuollainen ajatusmalli pitää edes paikkaansa mainittavissa määrin, muualla kuin jossain Sedu-junttilassa. Ja Sedu-junttiloita on aika pieni osa maapallon pinta-alasta, arvon bmad.
Mitä taas itse seksuaalisuuteen tulee, niin onhan se hauskaa ja väitän että monta synkkää hetkeä vältettäisiin niin miesten kuin naistenkin elämässä jos seksuaalisuus ja sen toteuttaminen on ilo ja nautinto, joka kuuluu mahdollisimman monen elämään. Ehkei piparilla joukkomurhia estetä sentään, mutta kyllä rakkaus/ihan vaan rietastelu parantaa elämänlaatua ja saattaa jonkun itsetuhonkin estää. Mielestäni seksuaalisuuden suhteen kuitenkin ollaan aika hakoteillä jos puhutaan antamisesta ja saamisesta. En tiedä muista, mutta mulle nuo termit kuitenkin ovat vähän negatiivisia, ikäänkuin toinen osapuoli hieman vastentahtoisesti antaisi toisen tehdä jotain mitä ei ihan niin tekisi mieli tehdä. En tiedä onko se sitten joku seksuaalikulttuurin vajavaisuuden merkki, osoitus siitä että naiset eivät välttämättä ole perinteisesti nauttineet/saaneet mahdollisuutta nauttia seksuaalisuudesta ihan niin paljon kuin olisi ollut mahdollista. En nyt muista lukuja, mutta silloin tälloin törmää tilastoihin joissa suuri osa naisista ei ole koskaan saanut orgasmia. Mikä on harmi. Varmaan osansa on myös kulttuurisilla piirteillä joissa erityisesti naisen seksuaalisuus on perinteisesti ollut joko lisääntymiskeskeistä tai tuomittavaa/hävettävää. Onneksi mitään noitavainoja ei ole pitkään aikaan enää ollut, mutta kyllä näkisin jonkinlaisia jäänteitä niistä vielä nykyäänkin, huoritteluna ja jakorasiaksi tai muuksi kutsumisessa. Onneksi naisten seksuaalisuus (ja miksei myös miestenkin) on kuitenkin erityisesti viime vuosikymmmeninä lähtenyt vapautumaan ja vapautuu se vieläkin.
Yhtä ilmiötä en kyllä kuitenkaan oikein ymmärrä. Tarkoitan siis tällaisia Panu Horsmalahden tyylisiä ilotalopalvelus -provokaatiopuheenvuoroja. Ymmärrän toki että kuiva seksielämä vetää mielen matalaksi ja kiukkuiseksi, mutta onko oikeasti mitään järkeä lähteä syyllistämään naissukupuolta ja esittämään kaikenlaisia päättömiä vaatimuksia, jopa pienellä vihalla ja katkeruudella maustettuna? Tulee mieleen sellainen kiukutteleva kakara joka ei saa jotain minkä ajattelee kuuluvan hänelle. Ja ehkä tämä on henkilökohtainen preferenssi, mutta itse suhtaudun ja toivoisin että moni muukin suhtautuu seksuaalisuuteen, ei saamisen ja antamisen kaupankäyntinä ja mielihyvän markkinapaikkana, vaan pikemminkin vain saamisena ja ilona (ja iloisena saamisesta).
-Antti
Jampen kanssa osittain samaa mieltä - Aamulehden teksti ei musta ollut läheskään niin pöyristyttävä kuin mikä siitä on vastineissa manattu. Mutta se siitä - ei tietenkään voi olettaa että kaikkien on suostuttava kaikkien tyttö- ja poikaystäviksi ettei se hullu vaan lähe ampumaan kymmeniä imisiä.
VastaaPoistaYks juttu, Auvisen & Saaren ja toisaalta Brehvikin kypsyydellä on suuri ero. A ja S oli pentuja. Hyvin kapoisa näkemys siitä, mitä maailmalla kaikkiaan on tarjota ja miten tarjonnan kanssa menetellään. Brehvik on aikuinen ihminen, yli kolmekyppinen. Hänellä oli ollut aikaa katsella ympärilleen. Se, että hän ei ollut päätynyt mihinkään muuhun kuin näkemyksiin jotka johtivat tähän surulliseen lopputulokseen... no, tässä varmaan siirrytään jo vakavan luonnehäiriön puolelle.
Persoonallisuuhäiriöinen (diagnosoitu) ilmoittautuu keskusteluun. Ei tarvitse juosta karkuun (voin juosta puolestanne ;) ), koska olen estynyt (eli äärimmäisen ujo) ja aikaslailla tuon narsismi/psykopaatti -ryhmän vastakohta. Korkeintaan siis itsetuhoinen – ei suinkaan joukkotuhoinen.
VastaaPoistaHuomioikaa kuitenkin, että on myös eristäytyvä pers.häiriö ja tällainen ihminen ei edes kaipaa tai halua seuraa ja on mahdollisesti aseksuaali yms. Tällainen henklö ei ole puhtaimmillaan mitenkään ujo vaan pitää yksinäisyydestä.
Asiaan. Ujoudessa on mukana usein fyysisiä oireita. Tietyissä tilanteissa syke tihenee, hengittäminen vaikeutuu, vapinaa esiintyy. Tähän päälle sitten itsensä ja ympäristön jatkuva tarkkailu ja ollaan liemessä. Keho yksinkertaisesti työntää itsensä sivuun monista tilanteista.
Voisi sanoa, että ujolle on hyvin tärkeää pitää yllä hyvää fyysistä kuntoa, jotta paketti pysyisi kasassa paremmin. En sano, että siitä paranee kuntoilemalla, mutta se auttaa.
Omalla kohdalla pitäisi oppia itsekkyyttä ja lopettaa etäinen nöyristely, mutta se onkin tuskaisen vaikeaa.
Äärimmäisen ujolla ja normikansalaisella ei vaan natsaa. Miksi ujouteen tuntuu sitten saavan apua vasta kriiisissä, jos silloinkaan? Ongelma ei ratkea pakotamalla meikäläisiä sosiaalisiin tilanteisiin. Tarvitaan työkaluja niiden hallitsemiseen.
Hei "Zepa"
VastaaPoistaFyysinen ikä ei niinkuin tiedät ole sama kuin henkinen ikä.
Tuo ABB voi vaikka olla jäänyt ihan vaikka oidipaaliselle asteelle... se varmaan saadaan joskus vuosien varrella kuulla.
Ihan vain toisaalta esim vakavasti autistinen ei koskaan "opi" tunteita vaikka niitä ehkä oppii simuloimaan.
Niin hyviä kommentteja. Kiitos!
VastaaPoistaüberujo, minua kiinnostaisi kuulla diagnosoidusta ujoudestasi lisää. Se olisi valaisevaa ja varmasti hyödyllistä myös muiden lukijoiden kannalta. Halutessasi, ota yhteyttä osoitteeseen aliisainwonderland(a)gmail.com
VastaaPoistaEli siis diagnoosini on estynyt persoonallisuus. Yritän nyt taistella tätä vastaan. Puhutaan siis persoonallisuudesta, ei yksittäisistä tilanteista. Asperger ja vastaavat ovat selkeästi poissa laskuista. Tähän on löydyttävä muutos omasta itsestään, koska eiväthän muut ihmiset tule koskaan muuttumaan tarpeeksi. Kieroon kasvaneita ajatusmalleja pitää muuttaa: ”saa vaikka epäonnistua, eikä kukaan sitä jaksa pitempään muistella”. Katkera en ole.
VastaaPoistaTämän häiriön sivutuotteena on usein masennusta, ahdistusta, eristäytymistä. Kaikkea tuota on löytynyt ja vieläpä samanaikaisesti. Tähän väliin sitten se tuli se diagnoosi.
Olen ollut pääni vanki, enkä haluaisi tästä elinkautista. Pienestä lapsesta asti ole ollut herkkä ja reagoinut voimakkaasti myös muidenkin mielentilaan. Suuri häpeän tunne on ollut keskeinen osa elämääni mitä pienimmistäkin asioista. Jossain määrin olen ylikiltti. Vanhempiani en syytä. Suvusta kyllä löytyy ahdistuvia ja ujoja ihmisiä, mutta minulla on lyönyt yli pahemman kerran.
Itsensä esiintuonti on hankalaa. Tämä on ollut itselleni aina selvä asia. Olen huomaamattani tarkkailut ympäristöä ja itseäni jatkuvasti, jolloin rentous on tiessään. Ei mitään vainoharhaisuutta kuitenkaan. Mopo karkaa käsistä, kun ei osaa olla oma itsensä. Tämä ilmenee muiden silmissä ahdistuksena, jännittyneisyytenä, puhe takeltelee ja välillä tulee sitten sanottua jotain typerää (ei loukkaavaa vaan vähän outoja juttuja). Sitten iskee häpeä ja asiaa pyöritellään päässä päiväkausia.
Sosiaaliset taitoni eivät ole heikkoja, jos ne uskaltaisi vain laittaa käytäntöön. Eikä sosiaalisiin tapahtumiin pelkkä osallistuminen ole mikään ratkaisu, koska minut löydettäisiin vaan jostain nurkasta kyyhöttämästä melko tuskaisena.
Tuntemattomien lähestyminen tuntuu usein ylivoimaiselta. Tuttujakaan ei uskaltaisi häiritä "turhaan". Läheinen ystävä kuitenkin löytyy. Itsetunto on uskomattoman matala. Minua on kutsuttu tiettyihin tapahtumiin, ja enhän minä niitä halua pilata (pelko siitä) niihin ilmestymällä.
En ole kuitenkaan estynyt olemaan koulussa ja vastaavissa tilanteissa muiden mukana. Esiintymiset eivät tietenkään ole olleet mitään herkkua. Mainittakoon lähes äänetön kirjaesittely luokan edessä. Kiusaamistakin on vähän esiintynyt, mutta sitä on osannut taitavasti vältellä (sitä tarkkailua). Joukot eivät sinällään ahdista, onhan niihin helppo sulautua piiloon.
Jotain hyvää: Olen pysynyt raittiina, koska tämän tilan lääkitseminen viinalla voi olla kohtalokasta...
Ehkäpä tuttua huttua monelle, mutta minua tämä on vaivannut jatkuvasti ja paljon.
Tästä keskustelusta tuli mieleen ehkä kaikkien aikojen paras kotimainen nettisarjakuva "Ilman naista" ja seuraava strippi:
VastaaPoistahttp://ilmannaista.sarjakuvablogit.com/files/2010/03/in_103.png
Kannattaa toki käydä lukemassa kaikki 140 tähän mennessä ilmestynyttä strippiä, joukossa on muitakin helmiä:
http://ilmannaista.sarjakuvablogit.com/
-Mankinen
"Saatte asiat kuulostamaan siltä, että naisilla se on vaan helppoa, sen kun syrjii ja havelksii valitsee parhaat päältä, muttei se vaan mene niin."
VastaaPoistaKomps, komps, komps. Se ei todellakaan mene niin. Se Laasasen paasaama naisten seksuaalinen valta on myytti. Ehkä joillain poikkeusyksilöillä sitä mystistä valtaa on mutta norminaisilla tuskin. Hitto soikoon, oliskin, niin kyllä käyttäisin sitä!
grezilda, mua alkoi hymyilyttää tuo sun kommentti. :) Ja sitä minäkin olen mieltä, että jos mulla jotain myygistä seksuaalista valtaa on, niin en oo kyllä itse sellaista huomannut olevankaan. Mitä se sellainen valta oikein on?
VastaaPoistaüberujo, minusta on murheellista, että ihmisten täytyy kärsiä vakavasta ujoudesta ja estyneisyydestä. Ylipäätään on murheellista, että ihmisen oma psyyke kääntyy tietyllä tapaa itseään vastaan.
VastaaPoistaOnko tilaasi ratkaisua? Oletko oppinut keinoja, joilla helpottaa oloasi sosiaalisissa tilanteissa? Voiko ujoutta lääkitä? Missä rajasi menevät? Sanot, että koulussa uskallat olla, mutta tapahtumiin et osallistu siinä pelossa, että pilaisit ne. Mikä tekee tuon ratkaisevan eron?
"Voiko syyttää nuorta naista siitä, ettei ole tuntenut minkäänlaista vetoa joukkomurhaajaan?"
VastaaPoistaNiistä ei olisi tullut joukkomurhaajia jos naiset olisivat olleet ystävällisempiä.