maanantai 1. heinäkuuta 2013

Älä uraudu: valitse eri reitti

Hyvää huomenta, alkavaa viikkoa ja heinäkuuta, olevaiset! Tämä viikko on teemaviikko, joka on suunniteltu meille kaikille arjessa urautuneille, jotka ovat kuin se mies, jolle ei koskaan tapahdu mitään. Jos tekee aina kaiken samalla tavalla päivästä, viikosta ja vuodesta toiseen, ei voi olettaa mitään uutta koskaan tapahtuvankaan.

Tässä sarjassa on viisi osaa ja ne kaikki tähtäävät siihen, että pääsemällä eroon vanhoista urista, voi löytää uusia sellaisia. Juttusarja sai osittain inspiraationsa vanhasta postauksesta, jossa kavereita löydettiin kyllä-maasta ja valokuvasta, joka muistutti omasta retkestäni kyllä-maahan. Voin kertoa sen tarinan joskus toiste...

Krhm. Mutta asiaan.

Lyhyessä ytimekkyydessään koko asiani on otsikossa. Valitse eri reitti. Kehotan siis kaikkia valitsemaan tietoisesti jonkun muun, kuin sen tavallisen reitin siihen paikkaan, johon usein kuljette. Ne teistä, jotka ovat heinäkuussakin töissä, voisivat valita eri reitin sinne. Muita mahdollisia reittejä ovat tiet kirjastoon, lähikauppaan, kampaajalle, bussipysäkille tai vaikka koiranulkoilutusreitti.

Monenlaisia reittejä Dublinissa.

Mitä sitten oletan, että tapahtuu, jos valitsee eri reitin? Rehellisesti? Ei välttämättä mitään.

On kuitenkin olemassa mahdollisuus, että valitsemalla uuden reitin, näkee jotain kiinnostavaa. Voi löytää uuden kaupan, kahvilan tai puistonpenkin. Sieltä voi taas löytää uuden ihmisen. Ja ellei mitään muuta, uudet reitit stimuloivat rutinoituneita aivojamme ajattelemaan edes hitusen uusia ajatuksia, eikä se voi olla pahasta, eihän?

Minä menen tänään töistä kotiin eri bussilla kuin yleensä ja kävelen korttelin toista puolta. Minkä reitin sinä valitset? Koska olet viimeksi mennyt eri reittiä kotiin?

11 kommenttia:

  1. Älypuhelin on tarjonnut tähän hyvän virikkeen - lenkkeillessä voi tallentaa kulkemansa reitin ja hakea sen tietokoneelle ihmeteltäväksi kartalle. Asetin keväällä tavoitteeksi kiertää kaupunginosan kaikki kadut ja tienpätkät ennen syksyä. Motivoi kummasti seikkailemaan lähiympäristössä kun voi seurata edistymistään näkyvästi :)

    VastaaPoista
  2. Täytyykin ottaa tää käyttöön heti tänään :) Helposti jää tämmöset kivat pikkujutut tekemättä, kun "ei ole syytä". Eipä tohonkaan mitään muuta syytä tarvitse kuin vaihtelun halu. Todellakaan ei voi koskaan tietää mitä löytää kun vaan rohkeasti tekee ja kokeilee uusia juttuja, vaikka sitten uutta kävelyreittiä.

    VastaaPoista
  3. Tuukka, heh, tuosta älypuhelimen kanssa toimimisesta kirjoitan myös. ;) Mutta tuo kaikkien katujen kahlaaminen kuulostaa jännältä ja kivalta! Mäkin haluan!

    Karla, sepä se! Itsekin tajuaa välillä olevansa niin urautunut, että. Sitten sitä havahtuu ja yrittää tehdä jonkun korjausliikkeen. Tehkäämme sellainen tänään uuden kävelyreitin muodossa. :)

    VastaaPoista
  4. Yleensä menen töihin kävellen hieman vaihdellen reittiä. Uutta voisi olla että meniskin metrolla, matkaa on yksi asemaväli, hoh. :P

    Tänään ehtis kyllä viedä vaikka ylimääräisiä kirjoja kirjaston löytölaariin. Oisko tää nyt se.

    Joskus vuosia sitten tein duunia Tampereella missä kuvattiin järjestelmällisesti kaupungin rakennuksia. Eli vähän google street viewin tapaista ennen kuin se tuli ja teki kaikki muut järjestelmät tarpeettomiksi. Eli joistakin kaupunginosista tuli käytännössä käveltyä kaikki kadut. Siinä tuli kaupunki tutuksi aika paljon tehokkaammin kuin koko neljänä vuotena mitä olin ehtinyt paikkakunnalla asua siihen mennessä.

    Tampereellahan on muistaakseni myös eräs kuvataiteilija tehnyt käsitteellistyyppisen teoksen jossa hän käveli kaikki kaupungin kadut. En mainitse nimeä koska luultavasti muistaisin väärän henkilön. :P

    VastaaPoista
  5. Makaan kuumeessa kotona, mutta voisinpa silti vaihteeksi kiivetä sängynlaidan yli nukkumaan.

    VastaaPoista
  6. Raunio, arvostan ajatusta. Pikaista paranemista!

    VastaaPoista
  7. jyrik, kyllä! Mene metroon. Ja kirjaston löytölaariin!

    Mua alkoi viehättää toi katujen kulkeminen ihan täysiä. Nyt pitäis vaan keksiä joku humanistille sopiva tapa tallentaa tekemänsä, koska päämääräkeskeisenä ihmislapsena se ei käy, että kävelee vähän sinne päin. Jos meinaa kävellä kaikki, on käveltävä kaikki. :D

    VastaaPoista
  8. Tuosta mainitsemastani duunista tuli kyllä absurdeja muistoja: Kadunnimistä jäi jostain syystä mieleen Pänninmoisionkatu. Kerran vastaan käveli pilottitakkinen mies jolla oli toisessa kädessä avainnippu ja toisessa kädessä viila. Siinä mennessään hän sitten tottuneesti viilaili avaimia. Erään mummon sanavarastoon kuului tasan yksi sana: koira. Se ei toki estänyt häntä juttelemasta: "Koira koira koirakoira. Koirakoirakoira koira koira koira".

    PS. Kirjaston laarilla törmäsin tuttuun jota en ole nähnyt varmaankaan muutamaan kuukauteen. ^__^

    VastaaPoista
  9. jyrik, koira. Koira, koira koira koirakoirakoira? Koira koirakoirakoira koi-ra, koira koira - koirakoirakoirakoira? O_o KOIRA!

    Ps. Huippua! Jee. :D

    VastaaPoista
  10. Mulle kävi vähän aikaa sitten hassu tilanne kotireittiä valitessa. Seisoin bussipysäkillä, jolla yleensä en seiso, ja tajusin, että kotiin on kaksi tismalleen saman mittaista reittiä, joita muutoin kyllä käytän joka päivä. Hämmennyin ihan totaalisesti, kumman reitin valitsen, koskaan ei voi tietää mitä tapahtuisi jos valitsisi juuri sen toisen! Toisella reitillä olisi voinut odottaa vaikka elämäni rakkaus ja toisella jäädä kohtalokkaasti auton alle, koeta siinä sitten valita. Harmi vain, kotimatka oli kuitenkin ihan tavallinen. Olisikohan siellä toisella puolen kuitenkin ollut jotain elämää mullistavaa... ;)

    VastaaPoista
  11. Anonyymi, vaikka uskoni ihmistä suurempiin ja korkeampiin voimiin ovat varsin vaihtelevat ja epäloogiset, toisinaan minua lohduttaa ajatus jonkinlaisesta kohtalosta. Siis siitä, että valitsipa kumman tien tahansa, ei jää auton alle, ellei aika ole vielä täysi.

    Toisaalta - ristiriitaista kyllä - olen aktiivisten valintojen ja ihmisen itsemääräämisoikeuden kannalla pakottavan determinismin sijaan. Eli että on kuitenkin merkitystä sillä, valitseeko ylipäätään jonkun reitin sen sijaan, että jäisi vain paikalleen. Ehkä uskonkin eräänlaiseen aktiivisen hyvän kiertoon. Kun tekee asioita, joiden tarkoitus on tehdä hyvää itselle tai muille, kun edistää positiivista, sitä myös saa.

    Mitä taas tulee reittivalintaan, uskon, että enemmän kuin reitin valinnalla on merkitystä sillä, mitä tuon matkan varrella tekee. Vaikka välillä, pahus soikoon, ei kyllä tapahdu yhtään mitään jännää, olipa kuinka aktiivinen, valpas ja vastaanottavainen tahansa. :) Onneksi seuraavanakin päivänä voi valita vaikka minkälaisia reittejä!

    VastaaPoista

Related Posts with Thumbnails