Olen aiemmin jo jutellut kanssanne kieltä näyttävän hymiön monenlaisista tulkintatavoista. Itselleni se on hyväntuulisen ilkikurinen, siskolleni negatiivissävytteisempi mielenilmaus. Kolmas meidän sisarkatraasta yhdisti sen vain SLURPS-äännähdykseen.
Samanlaiseen epävarmuuteen minut saatteli tekstiviestiin pujotettu "äh". Vaikka miten päin puhelinta kääntelin, en osannut päättää, miten tuo "äh" olisi pitänyt tulkita. Kun eleet puuttuvat, on vaikea sanoa onko "äh" kirjoitettu hymyillen vai otsa rypistyneenä.
 |
| Sekä nyky- että nuorisoversio allekirjoittaneesta on hyvin usein hämmentynyt. |
Toisinaan tulkintavaikeuksia on asioilla, joiden luulisi olevan yksiselitteisiä. Kuulin parista, jonka osapuolilla oli hyvin erilainen tapa ymmärtää sana "ajatella". Kun nainen kertoi ajatelleensa, hän toden totta oli vasta ajattelemassa ääneen. Mies taas ymmärsi, että kun jotain on ajateltu, se on tahtotilan ja lopputuloksen ilmaus. Voitte kuvitella millaisia solmuja tällainen saa aikaan.
Päänvaivaa aiheuttaa usein toisen murrealueen puhetapa. Siellä, mistä minä olen kotoisin, tavataan joku mitätön asia kuitata sanoen "pikkuvikoja". Se tarkoittaa siis, että asia on niin pieni ja harmiton, ettei siitä kannata murehtia. Sanontaa tuntemattomalle nuorelle miehelle saattavat sen sijaan pikkuiset viat kuulostaa ihan erisävyiseltä reaktiolta, kuin millaiseksi ne oli tarkoitettu.
Koska sinä viimeksi ymmärsit väärin?
Ihmisillä on taipumus ymmärtää muiden sanomiset tai tekemiset omasta näkökulmastaan ja tahtotilastaan (hyi inhoan tuota sanaa, mutta en keksinyt parempaakaan) käsin, joten joskus on ihan väistämätöntä, että viesti tulee ymmärrettyä eri tavalla kuin sen lähettäjä oli tarkoittanut. Itse olen todella lahjakas ymmärtämään väärin: en läheskään aina erota sarkasmia totisesta puheesta, ja myös vitsien tajuamisessa olen todella surkea :D Toisinaan väärinymmärryksiä sattuu myös sellaisten tyyppien kanssa, jotka eivät puhu suomea äidinkielenään tai ovat kotoisin ihan eri murrealueelta kuin minä.
VastaaPoistaNanna, tuopa se nimenomaan on. Ja väistämätöntäkin on se, että tulkitsee asiat niin kuin on aina tottunut ne ymmärtämään. Elämästämme tulisi käsittämättömän hankalaa, jos aina miettisimme, että "milläköhän tavalla tämä ihminen ymmärtää sanan ajatella". Mutta tästä syystä onkin ihan väistämätöntä, että välillä se oma totuttu tulkintamalli onkin aivan eri kuin viestin lähettäjän.
VastaaPoistaItse olen perin pohjin sarkastinen, ironinen ja piilohumoristinen, mikä tuntuu kyllä välillä menevän armotta ohi. Sitä saa sitten sanomisiaan jälkikäteen selitellä, että en minä sitä niin tarkoittanut. :D
Tekstiviestittelyssä voi todellakin tulla väärinkäsityksiä siitä, kun lähettäjä ja vastaanottaja lukevat tekstin äänellä, joka on oma sen hetkinen mielentila. Tuleepa mieleeni tapaus, jolloin harmiton lausahdus "älä minulta kysy" aiheutti pitkän kännykkähiljaisuuden silloisen uuden miesystävän ja minun välille. Sitä ei lainkaan pitänyt lukea sillä äänellä, jota hän stressaantuneena käytti.
VastaaPoistaJoillakin ihmisillä vielä näin "media-yltäkylläisenä-aikanakin" murre säilyy niin vahvana, että kuulee aivan outoja sanoja. Oulusta muuttanut työkaveri ilmoittaa pokkana, ettei tule töihin, koska romuska iski.
Yksi vaarallisimpia väärinymmärrysten aiheuttajia on tamperelainen puheenparressa yleinen "eisevväliä" joka on erittäin innostunut myöntymisen ilmaus - murrealueen ulkopuolella se taas on tulkittu ettei vois vähempää kiinnostaa/ihan sama/who cares.
VastaaPoistaAnonyymi, voin kyllä todella kuvitella, millaisen jään "älä minulta kysy" voi saada aikaan. Myös esimerkiksi sanat / äännähdykset, kuten "ahaa", "vai niin" ja "hmm, okei", ovat vaikeita, kun ei tiedä, miltä toisen ääni kuulostaa.
VastaaPoistaRomuska on minulle Oulujärven toiselta puolta olevalle tuntematon. Se sijaan sarhata on mielestäni ihan normaali verbi, vaikka se ei paikallisten ystävieni mielestä suomea olekaan.
ferrugo, tästä on minulla sellainen kirjoitus, kuin Murrekohinaa. Luin moisen murreilmauksen Musa taskussa pulteriairalla -kirjasta, kun muutin tähän kaupunkiin. Ja voi sitä riemun tunnetta, kun ensimmäinen asiakas vastasi muovipussiinlaittokyseluun "eisevväliä" ja minä ymmärsin, mistä on kyse. :)