Menneenä viikkona sain napakkaa kommentointia anonyymiltä a.:lta. A oli sitä mieltä, että koko blogini voisi korvata seuraavilla ohjeilla:
Ole oma itsesi, älä ylianalysoi, älä esitä. Jos ei heru, niin shit happens, elämä jatkuu. Ihmisyys ei ole monimutkaista tähtitiedettä, se on olemista. Pelaamalla kadotat itsesi ja lopulta muutkin ympäriltäsi. Strategioiden suunnittelun sijaan keskity elämiseen ja tuntemiseen. Ihmisikä on liian arvokas muuhun.
Kysymys kuuluukin: tekeekö a.:n tiivistys blogini turhaksi?
Sanoissa on paljon viisautta. Paras idea ikinä on olla oma itsensä. Esittämällä ei pitkälle pötki ja ylianalysoimalla saa todennäköisesti vaan aivot solmuun. Jos ei ”heru”, niin siihen ei kaadu maailma eikä toinenkaan ja elämä kyllä jatkuu. Ihmisyys on toki olemista, vaikka se joskus tähtitieteeltäkin tuntuisi. Pelaaminen on omanlaistaan esittämistä, olemalla aito ja vilpitön pääsee pisimmälle. Eläminen ja tunteminen ovat ihmisen tärkeimpiä tehtäviä.
Oliko tämä siis tässä? Onko kaikki nyt jo sanottu? Voinko hyvillä mielin jättää teidät a.:n ohjeiden varaan?
Tavallaan toivon, että kyllä. Olisi ihan erinomaisen hienoa, jos yllä oleva tiivistys poistaisi kaikki ongelmat, joita ihmisten kanssa elämässämme kohtaamme. Olisi ihan erinomaista, että voisi takaraivostaan aina löytää yhden noista lauseista ja päästä yli pulmasta kuin pulmasta.
Samalla luulen, että ei. Jokaisella meillä on omat heikot kohtamme ja mustat aukkomme. Välillä iskee vaan totaalinen neuvottomuuden tunne ja silloin on kiva, että joku muukin pohtii niitä samoja kysymyksiä. Vaikka kuinka itsestään selviä.
Toivon myös, että ei, ihan vaan siksi, että tätä blogia on kiva kirjoittaa ja teidän kommenttejanne on niin kiva lukea. Uskon siksi, että vaikka a.:n kommentti tekisikin kaikki aiheeni tyhjiksi, ei se kuitenkaan vähennä kaikkien näiden keskustelujen, pohdintojen ja ajatustenvaihtojen arvoa.
Vai pitäisikö minun laittaa pillit pussiin?
Samalla periaatteella jokainen aikakauslehti voitaisiin aivan kevyesti lopettaa, vaan tuskinpa niin tehdään vaikka joillekuille tiedostaville ihmisille niiden vinkit olisivat aivan itsestään selviä?
VastaaPoistaJotkut vain tarvitsevat apua näiden asioiden honaamiseen ja toiset taas tarvitsevat apua nähdäkseen metsän puilta.
Juuei.
VastaaPoistaOlisi hienoa jos elämä olisikin noin yksioikoista että vain olemalla oma itsensä kaikki menisi aina oikein.
Mutta ei se ole. Joskus tapaa ihmisiä joiden kanssa henkilökemiat ovat niin erilaiset että lähes kaikki mitä itse / toinen sanoo tulee aina ymmärretyksi väärin. Vai onko tosiaan niin että olen ainut ihminen koko maailmassa joka ei joskus ymmärrä toista ihmistä tai tuntee ettei ole tullut ymmärretyksi oikein? Jotenkin en usko.
Avoimuus tulkitaan liiaksi uteliaisuudeksi, puheliaisuus sekoiluksi, hiljaisuus murjottamiseksi... kyllähän näitä löytyy vaikka kuinka. Huippuna vaikkapa se että vaikka kuinka on oma itsensä ja sanoo asiat avoimesti, hyvällä mielellä sekä hymyssä suin, niin toinen onkin aivan hirvittävällä tuulella juuri sinä päivänä eikä kertakaikkiaan kuule mitään positiivista koko sanomisessa. Koita siinä sitten tehdä hyvää vaikutusta ihmiseen jos toinen on jo alun perin päättänyt (tieten tahtoen tai tiedostamattaan) ettei pidä mistään mitä toinen sanoo.
Että ei tarvitse lopettaa. :)
Mun mielestä kyse on kuitenkin sun ja lukijoiden välisestä prosessista. Ilman toista ei ole toista. Tätäkään kommenttia ei olisi syntynyt ilman sinua (ja A:ta). Jos kukaan ei kommentoi eikä lue niin siitä voi päätellä ehkä jotain, mutta jos asia on niin tärkeä että se on itse tuotava ilmi niin sitten on.
VastaaPoistaOmaksi itseksi tuleminen on sekä helpointa että vaikeinta niin että siinä saattaa hujahtaa koko elämä.
Noup, et sä lopeta!!!! Tarvitsen sun blogiasi, tämä on ihana ja ajatuksia herättävä!
VastaaPoista-Oola
Niin, jotkut on hyviä ihmisten kanssa, toiset eivät! Itse kuulun jälkimmäisiin, ja todellakin kaipaan sitä, että joku kirjoittaa ylös näitä "itsestäänselvyyksiä".
VastaaPoista"Ole vain oma itsesi" ei kyllä ihan joka tilanteessa ole suositeltava metodi... Joskus on syytä purra kieleensä, jottei tulisi hankkiuduttua eroon ihmissuhteistaan.
a:n kommentti oli erinomainen kommentti, joka kaikkien pitäisi ottaa onkeensa -- mutta se oli väärässä paikassa. Se kohta, jossa hän sanoi että kaikki blogisi postaukset voisi tiivistää yhteen, siinä hän oli yksinkertaisesti väärässä, ja osoitti ettei ilmeisesti ollut juurikaan tutustunut blogiisi.
VastaaPoistaSe kirjoitus, jota hän oli kommentoinut, oli kuitenkin nähdäkseni ensimmäinen kerta, kun olet yhtään täällä leipätekstissäsi lipsahtanut tuollaisen sosiaalisen pelaamisen harhapoluille -- ja nekään peliohjeet eivät olleet sinun itsesi kirjoittamia.
Jos yleisemmin alkaisit täällä heittämään amerikkalaistyyppisiä deittailuvinkkejä tyyliin "älä soita ennen kuin vasta toisena päivänä treffien jälkeen", "mainitse ensitreffeillä exäsi kerran, mutta älä kertaakaan enempää", "teeskentele tyhmää koska miehet haluavat olla tilanteen herroja" ja muuta loukkaavaa puutaheinää josta ei seuraa kuin kuukauden päässä häämöttävä ihmissuhteen täydellinen katkeaminen -- silloin lopettaisin tämän lukemisen heti ja lisäisin sinut sille listalle ihmisiä joille en puhu enää ikinä (ei niin että olisin puhunut tähänkään asti -- valitettavasti).
Sen sijaan tällaiselle blogille, jossa pohdiskellaan ystävyyttä ja ihmissuhteita laaja-alaisesti ja lämmöllä, ihan vain tarkkaillen ja muistuttaen että toisetkin ihmiset on aina hyvä ottaa huomioon, sille on tilausta, ja väitän että omalta osaltaan blogisi on jopa tekemässä maailmasta parempaa paikkaa.
Sitä sen sijaan kritisoin, ettet ole nimennyt tätä postaustasi, koska se vaikeuttaa rss-feedin lukemista. Älä tee sitä toiste.
Täysin samaan mieltä Kimmon kanssa, älä vain lopeta blogia, sitä on mukava ja viihdyttävä lukea ja opin ja keksin uusia asioita lukiessai blogiasi :)
VastaaPoistaKiitos kommenteistanne. Ne merkitsevät niin paljon, etten sitä äkkiseltään tässä sanotuksi saa. Ehkä toiste yritän pidemmälti. :)
VastaaPoistaKimmo, vakuutan, että otsikon puuttuminen on ihan puhdas inhimillinen vahinko. :)
Jatketaan tästä!