Aion nyt väittää häikäilemättömästi jotain ja toivon, että olette rohkeasti eri mieltä asiasta. Väitän, että mustasukkaisuus on epävarmuutta. Ainakin 75 prosenttisesti. Loput siitä voi ehkä olla luonteenomaista tai alitajuista tai refleksinomaista tai reviirinpuolustusmekanismia. Olen kuitenkin varma, että valtaosa mustasukkaisuudesta johtuu epävarmuudesta.
Epävarmuus jakautuu osaltaan kahtia omaan epävarmuuteen ja toisen aikaansaamaan. Oma epävarmuus on sitä tunneskaalaa, joka saa meidät ajattelemaan, ettemme riitä. Miksi tuo minusta tykkäisi, kun minä oon vaan tämmönen? Maailman pöljin ajatus, johon valtaosa (ellei jokainen) meistä toisinaan sortuu.
Toisen aiheuttama epävarmuus tulee siitä, etteivät ihmiset muista tehdä riittävän selväksi, että tykkävät toisistaan. Ystävyyteen kuuluu välillä ystävyyden vahvistaminen sanoin, elein tai teoin: pidän sinusta, olet minulle tärkeä, muut ihmiset eivät voi horjuttaa suhdettamme. Ihmiselle on tärkeää saada välillä kuulla olevansa merkityksellinen ja ainutlaatuinen. Jos on epävarma suhteestaan toiseen, tulee helposti mustasukkaiseksi muista ihmisistä.
Väitän siis, että mustasukkaisuus on epävarmuutta. Jos on varma, että oma status toisen elämässä on vakaa, on paljon helpompi antaa mustasukkaisten tunteiden mennä ohi ennen kuin asettuvat taloksi. Nämä ajatukset pohjaavat aivan puhtaasti kokemuksiini omasta ja toisten mustasukkaisuudesta, jota olen sivusta seurannut.
Mitä ajatuksia tämä sinussa herättää? Kommentoi rohkeasti!
Mustasukkaisuuteen tietysti ajaa aiemmat huonot kokemukset ja se, kertooko toinen oikeasti välittävänsä niin paljon, että tarvitseeko olla mustasukkainen. Ei mustasukkaisuus aina aiheetonta ole, paljonhan ihmiset pettävät. Toinen kysymys on, että kannattaako sitten sellaisessa suhteessa olla, missä ei koe oloaan varmaksi.
VastaaPoistaOnko kateus toisesta ihmisestä mustasukkaisuutta?
VastaaPoistaTilanteessakin, kun olen katellinen poikaystäväni ajasta joka menee kaverille, vaikka minulla olisi vapaapäivä. Silloin en itse koe epävarmuutta kultani soitutumisesta, tai siitä etten riitä. Hänen ajankäyttönsä vain menee minun mielestäni väärin. Muuten se tuntuu samalta kuin mustasukkaisuus.
Riittämättömyyden tunteet valtaavat minut vasta, kun minua on oikeasti petetty.
Mustasukkaisuus kimpoaa omasta epävarmuudesta. Ainakin mulla. Mustasukkaisuudella haluaa varmistaa sen mitä ei loppujen lopuksi voi varmistaa mitenkään. Varmuus ja epävarmuus kulkevat, sillä tavoin samassa takissa, että mitä suurempaa varmuutta haluaa sitä epävarmemmaksi itsensä tuntee ja kierre on valmis. Kasvava epävarmuus synnyttää halun suurempaa varmuuteen... joka siis kirpoaa epävarmuudesta. Mustasukkaisuutta voi synnyttää vain epävarmassa, joka asuu meissä kaikissa, kuten varmuus myös, mutta sitä ei voi koskaan löytää vaihtuvista ulkoisista suunnista. Varmuuden voi löytää vain itsestään.
VastaaPoista