perjantai 19. marraskuuta 2010

Ruumiinkielellä

Ystävälläni Hannalla on projekti, jossa hän yrittää opettaa itsensä olemaan laittamatta käsiä puuskaan. Näin hän haluaa tehdä siksi, että hän haluaa muuttaa kehonkielensä viestiä ja näyttää helpommin lähestyttävältä. Aikaisemmin listatessani helposti lähestyttävän ihmisen ominaisuuksia, kehonkielestä nousi tärkeimmäksi hymyily. Mutta se ei ole ainoa sanaton viesti, jolla omaa olemustaan voi avata muille.

Käsien ottaminen pois puuskasta on yksi keskeisimpiä ja vaikeimpia. Mitä tiukempaan solmuun kätensä solmii, sitä suljetumpi kehon asento on. Siinä suojelee sylinsä maailmalta ja mahdollisilta muilta ihmisiltä, jotka haluaisivat lähestyä. Käsien kietominen puuskaan on meille ominaista, kun ei oikein tiedä, mitä niille käsille muutenkaan tekisi. Mutta jo pelkästään käsien laittaminen välillä taskuihin, selän taakse, pöydän päälle tai reisien päälle lepäämään on jo hyvä alku.


Eräällä englannin suullisella kurssilla harjoittelimme suljetun ja avonaisen puhujan kehonasennon eroa. Siinä keskeiseksi ja varsin yllättäväksi tekijäksi paljastui pään asento. Ottamalla leuan pois rinnasta ja nostamalla sitä hivenen ylöspäin, saa kehonkieltään avoimemmaksi. Puhtaasti vaistonvaraisesti ihminen, joka painaa pään alas, suojelee haavoittuvaa aluetta, eli kaulaansa. Nostamalla pään ylös ja paljastamalla kaulansa ihminen viestii luottavansa ympäröiviin ihmisiin. Vaara piilee kuitenkin siinä, että jos leuan nostaa liian ylös, kiepsahdetaan nopeasti avoimesta ylpeyden puolelle.

Ryhti on keskeinen. Ihmiset lähestyvät helpommin ihmisiä, jotka tuntevat oman arvonsa ja ovat rohkeasti sitä mitä ovat. Kasaan painunut ihminen näyttää välillä tietämättään anteeksipyytävältä. Tietokonekansan yksi suurimmista vitsauksista on huono ryhti ja ikuiset niska- ja selkävaivat. Ryhdin ottaminen on työlästä, koska ne lihakset, jotka ryhtiä kannattelevat, eivät ole joutuneet töihin.

Eräs fysioterapian opiskelija kertoi minulle kerran, että kun ihminen rönöttää huonossa ryhdissä, hänen selkärankansa on puhtaasti nikamien ja jänteiden varassa. Se on selälle raskasta ja kuluttavaa, eikä sitä voi korjata millään muulla, kuin istumalla ryhdissä ja vahvistamalla selän lihaksia. Tietoinen ryhdin kohennus on hyvä idea siis siksi, että se on selälle hyväksi. Mutta myös siksi, että ryhdikäs ihminen on helpommin lähestyttävän ja kiinnostavamman oloinen.

Ellei hymyilyn, käsien ja leuan asennon ja ryhdin ylläpidossa ole tarpeeksi haastetta, niin muistetaan vielä, että kun on tilassa, jossa toivoo muiden lähestyvän itseään, kannattaa nostaa katse ylös ja yrittää rentouttaa kasvon lihakset. Rentouttamalla kasvot muuttuu myös ilme vastaanottavaisemmaksi, kun kireiden kasvonlihasten sitruuna-efekti häviää.

Siinäpä projekteja viikonlopuksi.

4 kommenttia:

  1. Juu, oon zumbassa huomannut, miten kauniisti jotkut osaavat liikkua ja miten kankeaa ja vaikeaa liike on toisille. rh

    VastaaPoista
  2. rh, mutta onneksi harjoittelemalla kankeastakin kaivautuu esiin zumbasalin sutjakka lantionheiluttaja. Ja liikunta jos minä on omiaan oman ruumiin tiedostamisen väline. Kun tietää, missä kädet ovat, niiden asentoon on myös helpompi puuttua.

    VastaaPoista
  3. Tanssiminen on mainiota puuhaa. Siinä voi oppia samalla tuntemaan sekä kehoaan että sosiaalisia taitoja. Varsinkin jos menee yksin.

    VastaaPoista
  4. Mikael, tanssiminen on parhautta. Terapeuttista, liikunnallista ja kehittävää sekä fyysisesti, sosiaalisesti että henkisesti. Harvasta harrastuksesta on yhtä moneen.

    VastaaPoista

Related Posts with Thumbnails