perjantai 4. helmikuuta 2011
Yhteistä vastuuta
Sunnuntaina alkaa taas Yhteisvastuukeräys. Tänä vuonna rahoilla poistetaan suomalaisten ja mosambikilaisten nuorten yksinäisyyttä. Enpä paljon parempaa kohdetta taskuroposilleni keksi! Tehkää tekin ystävyyden teko, ja pistäkää kolikko tai pari, kun kerääjän jossain näette. Yritetään yhdessä vähentää maailmasta yksinäisyyttä, eikös juu?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Toivon hyvää hyväntekeväisyys iloa!
VastaaPoistaOlen ollut Ukrainassa jo melkein 20 vuotta. Autamme katulapsia, perustimme lastenkodin ja yleensä vain autamme!
Mitenhän kouluttavat ystäviä yksinäisille...
VastaaPoistaMirjam, kiitos! Teet arvokasta työtä.
VastaaPoistaHanna, mietin eilen IHAN samaa. Jos täällä on Yhteisvastuu-eksperttejä, niin kuulisin mielelläni, että miten sitä yksinäisyyttä aiotaan poistaa.
Mua niin harmittaa että monet näistä keräyksistä on sidoksissa uskontoon. "Yhteisvastuu - hyvää elämää ja arjen kristillisyyttä", joopatijoo.
VastaaPoistaMikael, niin, mutta arjen kristillisyys tarkoittaa tässä tapauksessa toivottavasti niitä ihan hyviä arvoja, joita Raamatusta löytyy. Siis sitä, että auta pulassa olevia, tee muille niin kuin haluat itsellesi tehtävän jne.
VastaaPoistaEn ikinä missään tapauksessa laittaisi kristillisen järjestön "hyväntekeväisyyteen" senttiäkään. Siinä vaiheessa, kun näitten järjestöjen rahan kulku ja sijoitus voidaan konkreettisesti osoittaa menevän sinne minne on luvattukin, niin asiaa voisi ajatella tätä pidemmälle.
VastaaPoistaAinakin Kajaanin seurakunnan erkkatyö ja saapas sai muutama vuosi sitten ihan hyvän summan tuosta keräyksestä pienryhmien toimintaan. Sillon tais olla teeman nuorten syrjäytyminen. Eiköhän se mene tänäkin vuonna näitten yleishyödyllisten järjestöjen kautta. Sellasten, jotka tekee nuorten parissa töitä.
VastaaPoistaToinen puoli menee sitten Mosambikiin Kirkon Ulkomaanavun kautta. Tämän viikon Kotimaa-lehti tiesi kertoa, että siellä on hirveesti alaikäsiä lapsia, joiden molemmat vanhemmat kuolleet aidsiin ja nämä lapset asuu yksin vanhemmilta jääneessä talossa. Sinne on Kirkon Ulkomaanapu perustanut koulun, jossa ne lapset voi käydä ja saada mahollisesti hieman paremman tulevaisuuden.
Tämän tarkemmin en vielä tällä hetkellä tiedä, mutta asiat selvinnee tässä kuukauden sisällä.
t.Laura
Laura vastasikin jo ihan hyvillä käytännön esimerkeillä. Varoilla ei siis kouluteta kenellekään ystäviä. Itselle ainakin ajatus palkkaa saavasta "ystävästä" on jokseenkin erikoinen. Voihan nuorten kanssa työtä tekevä ystävystyäkin, mutta tavallaan se on jopa epäammattimaista vaikkakin inhimillistä. Varoilla mahdollistetaan syrjäytymistä ehkäisevää toimintaa, johon osallistuessa voi löytää muun muassa kaltaisiaan ystäviä. Se toiminta on joko ihan perustoimintaa tai sitten kohdistettu erityisemmin perustein.
VastaaPoistaMikael: On totta, että aika monen hyväntekeväisyysjärjestön takaa löytyy uskonnollisia kytköksiä. Onko se sitten uskonnollisten ihmisten vai uskonnottomien vika?
Minua harmittaa eniten, että hyväntekeväisyysjärjestöjen kohdalla törmää niin usein bisnekseen ja korruptioon, kuten mikrolainoista uutisoitiin aiemmin talvella. Tämä valitettavasti tuntuu koskevan niin uskonnollisia kuin uskonnottomiakin järjestöjä.
Kirkon ulkomaanavusta tiedän sen verran, että se on perinteisesti pystynyt pitämään keräyskulut pieninä ja välittämään tuen varsin hyvin perille. KUA on tekee kansainvälistä diakoniaa, eikä lähetystyötä.