Tänään käsittelemme pitkästä aikaa Kysy Aliisalta -postia! Teiltä on tullut paljon postia ja minua suorastaan hävettää, kuinka hitaasti muistan reagoida niihin. Yritän kuitenkin parantaa tapojani. Joten otetaan heti käsittelyyn lukijan pulma.
Nuori neiti lähestyi minua kaveriongelman kanssa: Hänen kaverinsa on hankala, ei kuuntele ja suuttuu, jos tyttö yrittää olla muiden kanssa. Kaveri ei osaa olla lainkaan yksin ja tuntuu takertuvan tyttöön kuin purkka Cockerspanielin korvaan.
On sanomattakin selvää, että tällainen takertuminen ahdistaa. Varsinkin, kun tytöt ovat juuri aloittaneet uuden koulun, jossa olisi mahdollisuus tutustua uusiin ihmisiin. Kun vanhasta kaverista ei kuitenkaan halua eroonkaan, miten voi toimia?
 |
| Kuva: Russell Bernice |
Kylmän viileä ehdotukseni on, että kissa pitää nostaa pöydälle. Kaverille täytyy sanoa, että juttu on nyt niin, että tämmöinen peli ei vetele. Kaverilla pitäisi olla ainakin jonkinlainen selitys sille, miksei hän kuuntele ja miksi hän suuttuu, jos toinen yrittää tutustua muihinkin.
Todennäköisin syy on mustasukkaisuus. Tosikaveri kuitenkin hyväksyy kaverilleen muitakin kavereita. Kuten olen muistuttanut, kavereita on syytä olla monta! Lisäksi se, että toinen on sosiaalinen ja rohkea voi auttaa ujompaakin kaveria saamaan uusia tuttavuuksia. Ei huono diili.
Kavereiden kanssa pitää voida puhua vaikeistakin asioista. Ei se muuten mitään kaveruutta ole. Hankaluuksista selviää vain selvittämällä. Jos ne jäävät hautumaan, niistä tulee melko pahanhajuista soppaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti