Pahintahan tässä on se, että kun epäilee vieraan ihmisen ajattelevan itsestä jotain, se vaikuttaa omaan käyttäytymiseemme. Epäilemme toisen ajatuksia ja yritämme todistella olevamme jotain muuta. Tai pahimmassa tapauksessa vahvistamme omia epäluulojamme, kun yritämme liiaksi vältellä niitä.
 |
| Kuva: D. Sharon Pruitt |
Olen sanonut, että ennakkoluulot kaventavat maailmankuvaa. Se on totta. Ja me kaikki joskus sorrumme niihin. Emme kuitenkaan läheskään niin usein, kuin luulisi. Pahinta on lisätä ennakkoluulojen määrää maailmassa itse kuvittelemalla niitä lisää!
Älä siis oleta, että toinen ajattelee sinusta sitä, mitä epäilet hänen ajattelevan. Oleta päin vastoin. Älä stressaa siitä, mitä luulet toisen sinusta epäilevän. Päin vastoin vakuutu siitä, että persoonasi hävittää kaikki ennakkoluulot, olipa niitä eli ei.
Mitä ennakkoluuloja oletat ihmisillä olevan sinusta?
"'Se pitää mua varmaan ihan kauheena ituhippinä.' Väitätkö, ettet ole ikinä sortunut samankaltaiseen ajatusrakennelmaan?"
VastaaPoistaJoo, mutta ratkaisuna ostan lihaa samanaikaisesti papujen ja linssien kanssa. Näin pystyn välttelemään liiallisen ituhipiksi leimaantumisen kassajonossa! Ajattelen, että ihmiset tyytyvät vaan pitämään mua hieman kummallisena, mikä lienee lähempänä totuutta ja siten ihan ok.
Se on kyllä totta, että eihän sitä pitäisi liikaa välittää siitä, mitä tuntemattomat sattuvat sinusta ajattelemaan. Ja toisaalta tutustuessa toiseen ihmiseen paremmin, on hienoa löytää hänestä uusia puolia ja huomata kuinka omat ennakkoluulot karisevat. Tämähän on tietenkin myös kiinteä osa tutustumisen viehätystä.
-Juho
Juho, :D Eli siis oletat, että jokainen, joka näkee ostoslistalla papuja ja linssejä ilman lihaa, leimaa ostajan ituhipiksi? Vaikka todellisuudessa puolet ei edes tajua lihan puuttuvan ja lopuista puolesta ehkä kolme prosenttia leimaa ituhipiksi ja loput kohauttaa olkiaan! (Ymmärrän kyllä leikillisen sävysi, mutta en voinut olla puuttumatta herkulliseen ajatukseen!) :)
VastaaPoistaTutustumisen viehätys on todellista ja omien ennakkoluulojen kariseminen kasvattaa. :)
Minulla on todella paha tapa päättää toisten ihmisten mielipiteet itsestäni valmiiksi, jo huonon itsetunnon ja sairaalloisen epäonnistumisen kammon vuoksi. Se on ehkä typerää, mutta en pääse siitä eroon, vaikka se aiheuttaakin suurta ahdistusta ja lisää pelkoa.
VastaaPoistalufas, se on kyllä oravanpyörä se. Ehkä pitäisi aloittaa pienestä? Että kaikkien niiden negatiivisten ajatusten joukosta yrittäisi hävittää edes yhden. Sen pienimmän. Ja helpoimman. Koska olet todennäköisesti PALJON fantastisempi tyyppi, kuin annat itsellesi luvan itsestäsi ajatella. Jos antaisit itsellesi luvan, muutkin saisivat sitten ajatella niin.
VastaaPoistaMistä se sairaalloinen epäonnistumisen kammo kumpuaa? Oletko joskus epäonnistunut niin pahasti, että vieläkin sattuu? Vai eikö sinulle vain ole ikinä annettu lupaa epäonnistua? Nimittäin epäonnistuminen on hieno asia, vaikka se ei siinä hetkessä siltä todellakaan tunnu. Emme koskaan kehity, opi, viisastu, kasva ja jalostu, ellemme kolhiinnu, epäonnistu ja totaalisesti mokaa.
Toivottavasti pääset mielipiteiden valmiiksi päättämisestä edes vähitellen tai osittain eroon, ettet olisi itsesi pahin vihollinen...