Jäin kuitenkin miettimään, onko kyse niinkään työn merkityksen ylikorostamisesta kuin kätevästä keskustelunaloituksesta? Suomalaisia ei small talkin sujuvuudesta yleensä kiitellä. Ei meitä pidetä supliikkeina oikein muutenkaan. Voisiko siis olla, että "mitä teet työksesi" olisikin vain helppo tie keskusteluun?
Toki meistä kertoo jotain se, että aikojen kuluessa keskustelunavaukseksi on valikoitunut nimenomaan työ. Ja työteliäinä me suomalaiset haluamme itsemme nähtävänkin. Meillä on sauna, sisu ja kaskimaan korventamat jalkapohjat.
 |
| Kuva: Biblio Archives |
Kysymys on kuitenkin hankala. Suomessa on paljon juuri potkut saaneita, pitkäaikaistyöttömiä, vakavasti syrjäytyneitä, työkyvyttömiä ja muuten työelämästä ulkopuolelle jääneitä. Osa saattaa jopa välttää julkisiin paikkoihin menemistä, ettei joutuisi jälleen kohtaamaan tuota samaa, ehkä jopa arvottavaa kysymystä: "Mitä sinä teet työksesi?"
Vaikkemme halua sitä myöntää, olisi tekopyhää väittää, etteikö tuo tieto vaikuttaisi meihin millään tavalla.
On olemassa monia hyviä keskustelunavauksia, joilla työasiat voi sivuuttaa ainakin aluksi. Voisi olla mukavakin kysyä vaihteeksi, kuinka toinen käyttää aikaansa tai mitkä hänen intohimonsa ovat.
Voimmeko kitkeä työorientoituneen tutustumisen kulttuuristamme? Pitäisikö meidän edes?
PS. Allekirjoittanut alkaa olla jo melkein terve, joten voinen väittää palanneeni takaisin! Joulukalenteri jatkuu edelleen. Ja eilen tuli luntakin... ;)
Tuota arvottamisongelmaa voi vähentää muotoilemalla kysymys hieman eri tavalla, tyyliin: "Mitäpä olet hommaillut viime aikoina?"
VastaaPoistaSiihen voi sitten itse kukin vastata joko kertomalla ammattinsa, tai kuvailemalla harrastuksiaan / ajanvietteitään. Jos vastaus on luokkaa "En yhtään mitään", niin sitten on ehkä syytä huolestua (tai ainakin arvioida uudelleen keskustelukumppanin halukkuus keskustella yhtään mistään juuri sillä hetkellä).
-Mankinen
Hyvä huomio ja käsittelemisen arvoinen aihe! Tuo kysymys on tosiaan helppo ja hyvin yleinen keskustelunaloitus (tai vastaavasti hieman nuorempien kohdalla "mitä opiskelet?", mutta sama pätee mielestäni siihenkin), ja kuten sanoit, väkisinkin tämä tieto vaikuttaa jollakin tavalla käsitykseemme toisesta ihmisestä. Asian kyseenalaistaminen on kuitenkin tärkeää ja mielestäni toitkin sen hyvin esiin sekä esitit hyvä vaihtoehdon tälle.
VastaaPoistaMuutenkin haluan kiittää sinua tästä blogista. Todella tärkeä aihe kaiken kaikkiaan. Nämä ovat oikein hyviä ja käytännönläheisiä kirjoituksia. Etenkin itse ujona ja sosiaalisesti "rajoittuneempana" henkilönä olen kokenut kirjoituksesi hyödyllisiksi ja ajatuksia herättäviksi, joskus jopa rohkaiseviksi, kiitos siitä Aliisa! :)
Mankinen, hyvä huomio. Ja oikeassa olet, kysymällä jotain hivenen laajempaa jättää mahdollisuuden toiselle kertoa sen mitä haluaa ja vastavuoroisesti jättää kertomatta, jos niikseen tulee.
VastaaPoistaAnonyymi, kiitos palautteestasi. :) Ihana kuulla, että tästä blogista on ollut sinulle iloa. Jos sinulle herää ehdotuksia pohdittaviksi aiheiksi tai muita hyviä kysymyksiä, niin laita ihmeessä viestiä vaikka tuon Kysy Aliisalta -namiskan kautta. Niistä olisi varmasti hyötyä muillekin!
Mun mielestä kysymys siitä, millä alalla joku on voi olla parempi kuin "mitä harrastat?" – etenkin, jos ei koe harrastavansa mitään tai harrastus olisi vaikea selittää (kuten elämäntapa-aktivismi).
VastaaPoistaultrix, eikö siitä kuitenkin tule ihan kiintoisa keskustelu, kun yrittää selittää oman harrastuksensa syvintä olemusta? Harrastus on kuitenkin mieluinen toimi, jonka ihminen on valinnut kaiketi vapaaehtoisesti (ellei äiti tai isä ole pakottanut), sen sijaan työttömyys tai työkyvyttömyys ovat todennäköisemmin vaikeita aiheita puhua.
VastaaPoistaMielenkiintoinen aihe. Itse olen tällä hetkellä sillä kannalla, ettei työorientoitumista välttämättä tarvitsisi kitkeä, vaan tuohon aloitukseen voisi suhtautua juuri harmittomana keskustelun avaajana.
VastaaPoistaTyö on suurimmalle osalle ajallisesti suurin osa elämästä, joten se kertoo paljon ihmisestä, vaikka moni ei haluakaan itseään sen kautta määritellä. Jos ihminen on itselleen epämieluisassa työssä tai ei jaksa puhua työstään edes paria lausetta, niin ehkä tämä kysymys "Mitä teet työksesi?" voi herätellä heidät miettimään uutta työtä. ;)
Karla, no siis juu, tokihan se voi herätellä uuden työn pariin. Lähinnä ajoin kuitenkin takaa niitä tilanteita, kun se vastapuoli on työtön tahtomattaan ja asiasta mahdollisesti ahdistunut ja/tai masentunut. Silloin olisi kiva, ettei joka ikisen ihmisen kanssa tarvitsisi heti ensimmäiseksi käsitellä näitä työkuvioita. Ei kai se muuten muita keskustelunaiheita kummempi olisikaan.
VastaaPoistaJep, ei sovi joka tilanteeseen. Tätä yritin komppailla:
VastaaPoista"Voisiko siis olla, että "mitä teet työksesi" olisikin vain helppo tie keskusteluun?"
Karla, juuri niin. Ongelma piileekin siinä, että etukäteen on välillä lähes mahdoton tietää, onko se hyvä vai huono keskustelunaloitus. Siksi joku vähän ympäripyöreämpi voisi olla turvallinen, varsinkin vieraassa seurassa. :)
VastaaPoista