Onhan se totta, että internet on pullollaan iljettäviä lieveilmiöitä. Pedofilia lienee niistä kaikista iljettävin. On suorastaan hämmentävää ajatella, että niin moni aikuinen ihminen haluaa, aikoo ja internetin tarjoamin välinein jopa tekee jotain niin väärää.
Ongelma ei kuitenkaan ole internet. Suurempi ongelma on nuorten arvostelukyvyn puute ja kuvottavat vanhahkot äijät, jotka kokevat oikeudekseen käyttää välinettä väärin.
Itse olen tavannut montakin nettituttua kasvokkain. Paras ystäväni on peräisin internetistä. En asuisi nykyisessä kotikaupungissani, ellen olisi internetitse tutustunut Hannaan. En olisi matkustanut 18-vuotiaana Englantiin, ellen olisi tutustunut Johniin ja Peteriin. Elämästäni puuttuisi monta kokemusta ja monta ystävää ilman nettiä.
Kuva: Beraldo Leol |
Välillä kyllä ihmettelen sitä, miten äiti uskalsi päästää minut vieraaseen kaupunkiin tai jopa vieraaseen maahan nettituttuja tapaamaan. Epäilen, että olisin itse äitinä kauheampi kahlitseva kalkkis. Mutta minä sain mennä, sillä äiti luotti arvostelukykyyni.
Arvostelukyvystähän siinä paljolti on kysymys. Totta kai kuka tahansa voi tulla huijatuksi, sitä en kiellä. Hyvällä arvostelukyvyllä valtaosan huijauksista voi kuitenkin melko helposti paljastaa. Jos uuden nettituttavuuden puheet kääntyvät seksuaalisiksi alta aikayksikön, pitäisi jonkinlaisten hälytyskellojen soida ja lujasti.
En voi mitenkään olla suosittelematta nettiä keinona etsiä kavereita. Siksi olisi sääli, jos ihmisten pitäisi alkaa peitellä ja häpeillä sitä, että etsivät seuraa internetin avulla. Vaikka siellä on liikkeellä kaikennäköistä hiihtäjää, täytyy osata erotella tyynyliinat lakanoista omaan arvostelukykyyn luottaen.
Jos Aamulehteen on uskomista, ja joka toinen on jo tavannut nettitutun kasvokkain, melko pieni prosentti niistä on väärällä asialla liikkeellä. Useimmin kyse on ihan normaaleista ihmisistä, jotka etsivät ystävyyttä tai rakkautta internetissä. Tai hengaavat siellä muuten vaan. Minä olen täällä. Sinäkin olet täällä!
Oletko Sinä tavannut nettituttavan kasvokkain?
Tapasin nettissä erään kuukausi sitten.
VastaaPoistaHän asuu Etelä-Afrikassa.
Sunnuntaina hänen lentonsa saapuu Suomeen klo 13.00.
Jännittävää
En mä ketään ole tavannut, säkin vaan luulet tavanneesi minut.
VastaaPoistaMinun elämäni yksi tärkeimmistä ystävätukiverkoista on lähtöisin nettitutuista koostuneesta porukasta. Enkä minä kyllä varmaan tätäkään lukisi, ellen olisi Aliisaa tavannut aikanaan samoissa ympyröissä. :-)
VastaaPoistaOikein! Kiitos!
VastaaPoistaValtaosa mun ystävistäni on alun perin netistä, ja valtaosan niistä olen sittemmin myös tavannut, enkä enää aina edes muista, keihin olen tutustunut netissä ja keihin muulla tapaa.
Jotenkin sitä enemmän netissä liikkuvana ajattelee, että nuo epämääräisemmät tyypit osaisi kuka vain tunnistaa jo kaukaa, itsellä kun on kehittynyt niihin sen verran toimiva vaisto. Ilmeisesti kaikilla ei sitä sitten kuitenkaan ole :b Mutta tosiaan, "Jos uuden nettituttavuuden puheet kääntyvät seksuaalisiksi alta aikayksikön, pitäisi jonkinlaisten hälytyskellojen soida ja lujasti." Allekirjoitan.
Näin aiheen vierestä muuten olen pohtinut myös sitä, miten paljon internet oikeasti yhdistää maailmaa ja ihmisiä eri suunnilta. Sen verran monilla alkaa nykypäivänä olla ystäviä toisista maista, että on mielenkiintoista miettiä, millainen vaikka joku maailmansotatilanne nykypäivänä olis. Mitä jos sitä joutuisikin eri puolelle kuin Yhdysvallat ja ystäväni Clarissa, tai Venäjä ja kirjekaverini Alyna. Ja niin edelleen.
Anonyymi, todella jännittävää! Miten kävi, oliko sellainen tyyppi, kun kuvittelit?
VastaaPoistaHanna, ou. :o Mulla on kyllä ihan kelvollinen mielikuvitus, mutta että näin hyvä?
Tuomas, ja mikä mainio verkko se oli/onkaan. <3
Renard, kiinnostava pointti! Tuota voisi pohtia joskus kokonaisen bloggauksen verran, siis sitä, että miten maailmansota ja globaali ystävyys mahdollisesti kävisivät yksiin. Haluaisitko sinä kirjoittaa aiheesta vierasbloggauksen? Jos, niin ota yhteyttä vaikka osoitteeseen aliisainwonderland(a)gmail.com! :)