Hyvätkin ystävät joutuvat välillä karikkoon ja useimmiten ystävyyden karikoiden syynä on yhteisymmärtämättömyys. Asia, joka on toiselle pieni, on toiselle järkäle. Jokin on toiselle lupaus, toiselle suunnitelma. Toinen laskee leikkiä, toinen kiskoo plantaasin paprikaa nenäänsä. Pahinta yhteisymmärtämättömyydessä on se, että toinen ei koe tehneensä tai sanoneensa väärin ja toinen ei voi ymmärtää, miten toinen ei näe käytöksen törkeyttä.
Kyseessä on vähän sama juttu kuin yksin riitelemisessä. Miten voidaan päästä eteenpäin tilanteessa, jossa toisen maailmassa kaikki on hyvin ja toisen maailmassa ollaan veneenpohja auki kiven päällä miehistön säntäillessä äyskäreiden kanssa. Kumman näkemys on oikea?
Esimerkki: Olin rummuttanut pidemmän aikaa syntymäpäivääni ystävälleni sanoen, että haluaisin mennä jameihin hänen kanssaan. Mielestäni tein erinomaisen selväksi, että asia on minulle tärkeä. Hän sen sijaan ei välitä syntymäpäivistä, eikä pidä niitä isona juttuna. Lisäksi hän ei ollut varma, että halusinko mennä ulos nimenomaan hänen kanssaan vai ylipäätään. Niinpä hän ei kokenut tekevänsä suurtakaan vahinkoa, kun ilmoitti, ettei pääse, mutta korvaa myöhemmin. Minä olin murusina, hän ei tiennyt.
Tilanteesta selvittiin siten, että minä mökötin tovin, sitten kerroin pahasta mielestäni ja hän pahoitteli. Aika vähällä siis päästiin yli tästä. Mutta mitä sitten pitäisi tehdä, ellei toinen tahdo pahoitella asiaa, jossa ei koe tehneensä väärin? Riittääkö toisen paha mieli syyksi, että toisen on velvollisuus pahoitella? Kimmo kommentoi kerran, että vaikka tarkoitus on hyvä, jos lopputulos pahoittaa toisen mielen, on tekijän velvollisuus pahoitella tilannetta. Päteekö sama sääntö tähänkin?
Olisin taipuvainen ajattelemaan niin, että pienimmän pahan sääntö pätee tähän. On pieni paha pyytää anteeksi tekoa, joka on pahoittanut toisen mielen, vaikka ei kokisikaan väärin tehneensä. On pienempi paha pahoitella sanojaan, vaikkei kokisi olleensa lainkaan loukkaava. On paljon suurempi paha jättää toiselle paha mieli, sillä pahasta mielestä on hankalampi päästä yksikseen yli.
Oletko sinä kokenut yhteisymmärtämättömyyttä? Miten siitä selvittiin?
Ystävyydessä yhteisymmärtämättömyys voi olla nopeasti ratkaistavissa, niinkuin sinun tapauksessa, mutta joskus asiat voivat mennä niin pahasti solmuun, että toinen/molemmat katsovat parhaaksi jatkaa matkaansa toiseen suuntaan.
VastaaPoistaItselläni on käynyt molempia tapauksia. Normaalisti kuitenkin yhteisymmärtämättömyydet ratkeavat nopeasti, koska en osaa olla suuttunut kovinkaan pitkään ja harmistuttava asia täytyy saada 5 minuutin sisällä puhuttua. Jos asia jää roikkumaan, niin en nuku seuraavana yönä ollenkaan miettiessäni tilannetta.
Yhteisymmärtämättömyys johtaa pahimmillaan ystävyyden rikkoontumiseen, koska itse ei vaan voi käsittää, miten toinen voi ajatella/tehdä asioita itselleen vieraaseen tyyliin. Tietysti yksi yhteisymmärtämättömyys kerta ei tätä tee vaan yleensä kertoja kasaantuu vuoreksi, jolloin joissakin tapauksissa itse kokee elämänsä helpommaksi jatkamalla eri suuntaan kuin ystävänsä.