perjantai 11. lokakuuta 2013

Toisenlaisia tarinoita: polyamoristi

Haluan tutustuttaa teidät jännittäviin, erilaisiin ihmisyksilöihin, joten koostan teille pienen sarjan juttuja, toisenlaisia tarinoita. En halua väittää, että näissä toisenlaisissa tarinoissa olisi jotain kummallista tai omituista, päinvastoin. Ne ovat toisenlaisia vain siksi, että ne ovat erilaisia kuin minun.  Mutta ovatko ne kenties samanlaisia kuin sinun?

Polyamoristi

Kerrotko lyhyesti mitä polyamoria on ja mitä se sinun elämässäsi tarkoittaa?

Polyamoria (poly = monta; amor = rakkaus) tarkoittaa lähes suoraan käännettynä monirakkaudellisuutta. Suomeksi voi ehkä sujuvammin puhua monisuhteisuudesta, joillakin voi olla muitakin käsitteitä, mutta nämä ovat ehkä yleisimmin ymmärretyt.

Omassa elämässäni polyys on ennen kaikkea sitä, että rakkaus ei ole rajallinen luonnonvara. Minulla ainakin on sitä tuhlattavaksi asti. En näe romanttista rakkautta sinänsä kauhean erilaisena nimenomaan tässä riittävyydessä kuin ystävien välistä platonista rakkautta, sukurakkautta, sisarusrakkautta tai vanhemman ja lapsen välistä rakkautta. Ne voivat olla aivan yhtä syvää rakkautta kuin romanttinenkin rakkaus, ja niistä riittää useammalle jaettavaksi, miksei siis romanttisestakin rakkaudesta riittäisi. Romanttisen rakkauden ilmenemistavat ovat vain tietenkin erilaisia.

Oletko kertonut polyamoriasta läheisillesi ja miten he ovat asiaan suhtautuneet?

Olen kertonut polyydestani muutamalle läheiselle ihmiselle, ja suhtautuminen on ollut hyväksyvää, eikä kukaan ole minusta etääntynyt polyyteni vuoksi. Kaikki eivät ole asiaa ihan ymmärtäneet, mutta kohtaavat silti minut omana itsenäni. Itselleni läheisimmät sisarukset tietävät, muiden ei tarvitse.

Millaisia ennakkoluuloja ja -asenteita polyamoriaan liittyy?

Yleisimmät kohtaamani ennakkoasenteet ja -luulot polysuhteita kohtaan ovat, että se on jonkinlaista "(luvan kanssa) pettämistä", "kaiken liikkuvan ja liikkumattomankin panemista", "seuraavaksi ne varmaan haluavat olla siskonsa ja koiransa kanssa", "sitoutumiskammon peittelyä", "miesten juoni naisten hyväksikäyttöön ja alistamiseen", "perversio", ja niin edelleen.

Yleinen luulo myös on, etteivät polyt tiedä, mitä rakkaus on, koska he jakavat romanttista rakkautta useammalle kuin yhdelle ihmiselle eivätkä omista seksuaalisuuttaan vain yhden ihmisen käyttöön. Tapaan vastata tähän pilke silmäkulmassa, että onneksi et rakasta minua, muuten varmaan panisit. Heh.

Millaisia erityisiä haasteita polysuhteissa on? Miten nuo haasteet voitetaan? 

Polysuhteiden erityishaasteena näen ajankäytön hallinnan. Se on ollut itselleni vaikeinta. Vaikka rakkaus ei olisikaan rajallista, vuorokaudessa on silti vain 24 tuntia ja risat, viikossa sen seitsemän päivää ja kuukausiakin on vuodessa vain 12. Ajankäytön hallinta on oleellista, jotta voisi huomioida riittävästi kumppaneitaan, eikä kukaan kokisi saavansa vähemmän kuin mitä suhteeseen antaa. Samoin on myös tärkeää osata pyytää ja ottaa omaa aikaa. Aikatauluttamisessa ei ole onneksi mitään pahaa, se vain täytyy opetella.

Toinen haaste on mustasukkaisuus, jota liittyy sekä mono- että polyamorisiin suhteisiin. Mustasukkaisuuden pohjalla on aina pelko jostakin. Yleensä siitä, ettei ole itse tarpeeksi hyvä ja mielenkiintoinen pitämään toisen kiinnostusta yllä, ja/tai että kumppaniin ei voi luottaa täysin, jolloin joku voisi hänet viedä pois omasta elämästä. Ensimmäinen askel on sen tunnistaminen, että pelko on monesti petollinen tunne ihan itsessään. Pelot voivat olla hyvinkin järjenvastaisia, eivätkä läheskään aina perustu todellisuuteen. Seuraavaksi on tarkasteltava omia tunteitaan. Epävarmuus, pelko ja mustasukkaisuus voivat koostua monista erilaisista tuntemuksista. Keskustelu (tähän liittyy myös kuuntelu ja kärsivällinen ymmärryksen hakeminen!) auttaa aina.

Uskotko, että tämänkaltaiset parisuhdemuodot yleistyvät tai olisivatko polysuhteet yleisempiä, jos niistä tiedettäisiin enemmän?

Uskon, että vaikka polyamoria olisi yleisemmin tiedossa oleva ilmiö, polysuhteiden yleistyminen olisi melko marginaalista, ainakin aluksi, koska yleensä polyt ovat löytäneet tiensä omanlaiseensa elämään melkoisten tietämättömyyden tiheikköjen ja vaikeuksien lävitse joka tapauksessa. Lisäksi asenneilmapiirit muuttuvat suhteellisen hitaasti, ja ihmisten mieliin on aika tiukasti taottu yksiavioinen, monoamorinen malli, josta poikkeamista, vaikka kyseessä olisi yhteinen sopimus, pidetään yleisesti moraalittomana. Monet potentiaaliset polyt siis luultavasti kamppailisivat pitkään syyllisyyden ja ristiriitojen kanssa.

Lisäksi, vaikka rehellisyys on hyväksi mille tahansa suhteelle, polysuhteen perustoimivuudenkin vaatima avoimuuden ja rehellisyyden taso on hyvin monelta liikaa vaadittu, ja ihmiset ovat nykyään pääasiassa melko laiskoja näkemään sen opettelemisen kaltaista vaivaa sekä tutkimaan omia tuntemuksiaan ja niiden syitä. Ajan myötä polysuhteet saattaisivat lisääntyneen tiedostamisen myötä yleistyä enemmänkin, mutta lukuja on tietenkin vaikea edes arvoida.

Millaisia toimia yhteiskunnan taholta vaadittaisiin, että ennakkoluulot polysuhteita kohtaan ja polysuhteiden marginalisointi vähenisi?

Sen kaltaiset toimenpiteet, jotka ovat johtaneet seksuaalivähemmistöjen kohdalla laajempaan hyväksyntään, eivät varmaankaan haittaisi. Oppikirjoissa voisi olla maininta siitä, että ei välttämättä kannata kasata syyllisyyttä omaan niskaansa, jos tuntuu, että rakkautta olisi enemmänkin jaettavaksi kuin yleensä oletetaan.

Avioliittoa kaikki polyt eivät kaipaa, mutta jonkinlainen lain rukkaaminen esimerkiksi lapsen yhteishuoltajuuden takaamiseksi monenvälisissä suhteissa voisi silottaa monta kuoppaa, samoin kuin testamenttisäädösten laajentaminen tai muokkaaminen tasaveroisemman perintäoikeuden saavuttamiseksi, jossain vaiheessa.

Muita ajatuksia?

Polyys ei tarkoita samaa kuin pettäminen, ei edes ns. luvan kanssa pettäminen, mitä moinen termihirviö sitten tarkoittaakin, käsittääkseni pettäminen kun on nimenomaan toisen selän takana, salassa, suhteen yhdessä sovittuja sääntöjä vastaan toimimista. Polysuhteessa siis voi pettää tarkalleen tuon määritelmän mukaan, vaikka pettäminen ja polyys eivät sama asia olekaan.

Joillekin voi olla yllättävää, että nainen voi olla omasta halustaan polysuhteessa, jopa oma-aloitteisesti etsiä sellaista koska preferoi polymuotoista suhdetta, mutta näin vain on - itsekin tietääkseni edustan naissukupuolta!

Mitä haluaisit sanoa muille polyamorisille, jotka vasta opettelevat tuntemaan itseään?

Monelle polylle on tuttu Franklin Veauxin polyamoriasivusto (aiemmin sivuston xeromag.com alaisena osiona). Englantia osaaville se on aarreaitta polyamoriassa luovimiseen. Sieltä löytyy muun muassa mainio opas siihen, miten mustasukkaisuutta kannattaa lähestyä polysuhteissa.


Kuva: confrontinglove.com
Haastateltavana: Stanzara
Olen -87 syntynyt elämän ihmettelijä, tällä hetkellä työtön, mutta unelmoin kääntäjän ammatista ja vapaa-ajallani hengailen maailman parhaiden kämppisteni sekä ystävieni kanssa, kirjoitan, sekä luon muutenkin kaikenlaista. Minulla on myös kaksi kissakamua. Olen elänyt ison osan elämääni ennen itsenäistymistäni sijaisperheessä. Pidän kuitenkin yhteyttä sekä biologisiin vanhempiini että sisaruksiini. Ideaalisuhteeni olisi polysuhde, mutta tällä hetkellä olen sinkku. Blogini löytyy täältä.


Jos sinulla on toisenlainen tarina tai tiedät jonkun, joka haluaisi kertoa toisenlaisesta tarinastaan, ota rohkeasti yhteyttä Kysy Aliisalta -nappulan kautta tai laita sähköpostia osoitteeseen aliisainwonderland(a)gmail.com.

Oletko polyamoristi tai tunnetko ihmisiä, jotka elävät polysuhteessa? Mitä ajatuksia polyamoria sinussa herättää? Onko rakkaus rajaton luonnonvara ja voiko montaa rakastaa yhtä aikaa? Kenellä on lupa määritellä, että montako ihmistä parisuhteeseen kuuluu?


10 kommenttia:

  1. Mä tunnen monta ihmistä, joilla on usein jokin Erikoisempi elämätapajuttu. Sitten nää Erikoiset jutut jotenkin kumuloituu aina yhdessä ihmisessä ajan myötä.

    Ehkä se, kun ensin oppii matkustamaan ilmaiseksi, elämään ilman paljoakaan rahaa, syömään dyykkiruokaa, olemaan koditta, (halaamaan enemmän ja kaikkia ja aina), niin sitten samalla kehittyy sellainen perspektiivi ettei mitään minkä edestään löytää osaa oikein pohtia jonkun rajottavan "normin" puitteissa. Sitä tekee ja on kaikkea mikä tuntuu luonnolliselta.
    Elämä vähän niinkuin asettuu itsestään sellaiseksi että tosi usein nämä mun tuntemat ihmiset on myös polyamoreja.

    Porttiteoria!?

    VastaaPoista
  2. Mikael, voin ymmärtää miksi näin käy. Tai siis että kulttuuriset normit ovat tuttuja ja turvallisia ja tuntuvat siksi monesti hyvältä tai parhaalta tavalta toimia. Mutta jos oppii elämään, tahtoo elää ja osaa elää niin, että ei pelkää sellaista, mikä ei ole kulttuurisesti/yhteiskunnallisesti tuttua, suositeltua tai normatiivista, alkavat muutkin totutut tavat ehkä tuntua hullunkurisilta tai epäluontevilta.

    Ihailen tällaista olemisen tapaa, vaikka itse olenkin pelokas ja tunnen oloni mukavaksi ja turvalliseksi normatiivisen ja tutun kulttuurisen asenne- ja arvoilmapiirin keskellä.

    Mutta näihin toisenlaisiin tarinoihin, voisin mielelläni haastatella jotakuta maailmankansalaista ja/tai vapaaehtoisesti koditonta. Jos sulla ois mielessä joku passeli haastateltava, niin ohjaisitko meidät toistemme luo? Suakin voin haastatella, jos suostut. :)

    VastaaPoista
  3. Ihmisten halaaminen nyt on paras tapa ikinä. :) Jättää jälkeensä enemmän hymyjä kuin yrmyjä!

    VastaaPoista
  4. Olisi kiva kuulla ikäeropariskuntien haasteista.

    VastaaPoista
  5. Polyamoria johtaa ennenpitkää siihen, että niinsanotut alfaurokset (maahanmuuttajat, kaulastatatuoidut narkkarit, elämäm koulun käyneet ja jääkiekkoilijat) elävät useamman naisen kanssa.

    Yhteiskunnasta tulee paljon mukavempi ja reilumpi kun pillu jakautuu tasaisemmin. Esimerkiksi saudiarabiassa tai vaikka jossain Utahilaisessa mormoni/amish-yhteisössö näin ei käy (voin linkittää dokkarin jossa näytettiin miten jenkkilässä joku uskonnollinen yhteisö hylkää ylijäämämiehiä koska naisia ei riitä kaikille)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lord Selibacy: Näin haastatellun ominaisuudessa voisin kommentoida vähäsen tuohon luuloosi. En usko nimittäin millään, että suomalaiset polynaiset suostuvat moiseen. Jostain syystä nimittäin useimmat polypiireissä tapaamani naiset suosivat nimenomaisesti lukeneita, fiksuja ja hyvinkäyttäytyviä miehiä (jotkut ehkä sanoisivat nörteiksi). Useimmat polykaverini, siis naispuoliset, vieläpä heidän joukostaan ihastuvat useimmin niihin, jotka eivät ryyppää, mikäli nauttivat alkoholia lainkaan, puhumattakaan sitten laittomista substansseista. Eli mitä streittarimpi älykkö, sen parempi, siltä vaikuttaisi. Eikä suinkaan siksi, ettei ns. alfamiehiä olisi saatavilla, vaan siksi, että alfamiehet (useimpien tuttujeni ja omissa kokemuksissa) tuppaavat olemaan tylsää seuraa, ja usein turhan mustasukkaisia sekä haluttomia käsittelemään mustasukkaisuuttaan salliakseen naiskumppanilleen tasavertaista vapautta deittailla muita, vaikka itse juoksisivat joka hameenhelman perässä niin sanotusti.

      Ja tosiaan, kuten Aliisa osoittikin, haastateltu (minä) on nainen, joten mistään uskonnollisesta haaremitoiminnasta ei tosiaan ole kyse. Naispuolisilla polyilla on ihan yhtä lailla useita kumppaneita kuin miespuolisillakin. Ja jos olet huolissasi siitä, että niin sanotusti pillu jakautuu yhteiskunnassa tasaisesti ja täten vaikuttaa oloihin, no - polyamoria, kuten todettua, ei sulje pois sitä, ettäkö yhden kumppanin omaava nainen ei voisi toista ottaa. Että eikö se juuri silloin jakaudu tasaisemmin? :D Tämä käy järkeen jos koetan pelata sun jakamillasi korteilla tässä keskustelussa.

      Tosiasia kuitenkin on, että ihan naimisissakin olevat miehet tekevät typeryyksiä ihan siitä huolimatta, että saavat pildeä (edes toisinaan). Ootko kuullut sellaisista esim. että ukkomies tappaa vaimonsa? Oho hups, siihen loppui piparikestit. Tai että jonkun ihan tavan mirkkuliisan avomies vikittelee lapsia netissä? Sun logiikassasi näitä ei vissiin tapahdu lainkaan?

      Poista
  6. Stanzara, itsekin suosittelen halaamista kaikille!

    Anonyymi, laitan listalle ja yritän löytää jonkun parin haastateltavaksi. Jos tunnet jonkun parin, jota voisin jututtaa, niin vihjaa ihmeessä. :)

    Lord Selibacy, ehkä pistät nyt hieman mutkia suoriksi. Esimerkiksi jutussa haastateltu polyamoristi on nainen, jolloin teoriassa yhdestä naisesta on kumppaniksi useammalle miehelle, vaikka rasian jakamisesta ei nyt pääpiirteissään ollutkaan kyse.

    Uskonnollinen haaremitoiminta ja polyamoria ovat kuitenkin aivan eri asioita, sillä näistä ensimmäisessä usein monta kumppania saa pitää juuri mies ja naiselta tämä oikeus kielletään. Eikä myöskään naiselle suoda oikeutta monoamoriaa, jos he näin toivovat. Siksi en nyt lähtisi vertaamaan näitä toisiinsa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja muuten, ilouutisia (ts. päivitystä haastatteluun): olen jonkin aikaa ollut vähän epäsinkumpi! Woo! Lisäksi kissojen lukumäärä näyttää kasvaneen yhdellä. ^^

      Poista
  7. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  8. Stanzara, sehän on ihana kuulla! :)

    VastaaPoista

Related Posts with Thumbnails