25 astetta parempaa tutustumiskysymystä

Kahvikupilla tai ei, tutustuminen on joskus ongelmallista. Jos molemmat ovat hivenen ujoja ja hiljaisia, voi tikusta asian tekeminen olla hankalaa. Tässä takataskuun 25 astetta parempaa tutustumiskysymystä, ettei aina tarvitsisi aloittaa sillä hankalahkolla "mitä sinä teet työksesi" -kysymyksellä. Osa on omiani, osa hävyttömästi varastettu, olkaa hyvä:

1. Missä synnyit?
2. Mikä on ensimmäinen muistosi?
3. Mikä oli lempilelusi pienenä?
4. Mitä mummosi opetti sinulle?
5. Mitä sanontaa käytät useasti?

6. Mikä vika sinussa on?
7. Mitä pidät suurimpana heikkoutenasi?
8. Mistä tuo arpi on peräisin?
9. Mitä pelkäät?
10. Mitä pahetta et tunnusta vanhemmillesi?

Mummoni opetti minulle,
että koira on viisaampi kuin tyhmä ihminen.
Kuvassa edustaa Nelli eli Ninnannunna.

11. Mistä haaveilet?
12. Mitä tekisit suurella rahasummalla?
13. Näitkö unia viime yönä?
14. Mihin uskot?
15. Mikä on huikein kokemuksesi?

16. Kenestä et voisi koskaan luopua?
17. Kenelle soitat ensiksi kertoaksesi uutisen?
18. Tunnetko naapurisi?
19. Tuomitsetko ihmisiä tekojen perusteella?
20. Millaisia ennakkoluuloja sinulla on?

21. Mitä sun mielestä mielenkiintoista maailmassa on viimeaikoina tapahtunut?
22. Minkä asian vuoksi osallistuisit mielenosoitukseen?
23. Mikä saa sinut itkemään?
24. Mistä innostut?
25. Mikä saa sydämesi sykähtelemään?


Muista myös jäänsärkemislauseet, ideat tutustumispaikoiksi ja vinkit, mitä kaikkea uuden ystävän kanssa voi tehdä. Kevät (kuten kesä, syksy ja talvikin) on orastavien ihmissuhteiden aikaa. Siis ulos aurinkoon ja esimerkiksi valmistujaisiin tai puistoon ihmisiin tutustumaan.

Ja nyt: I dare you! Vastaa vähintään viiteen yllä olevista tai esitä uusi ja minä vastaan siihen.

Luotan, kun en meikkaa

Yleisesti jakamista pidetään luottamisen merkkinä. Kun toiselle uskaltaa puhua ja avata sydämensä suurimmat salat, silloin uskotaan myös luottamuksen vallitsevan. Eikä se väärä oletus olekaan.

Puhuminen ei kuitenkaan ole ainoa tapa osoittaa luottamusta. Olen tuntenut olevani luottamuksen arvoinen, kun...


1) ... haltuuni on uskottu koira, lapsi, puoliso, kukkaset tai iguaani.
Kun ystävä kokee voivansa laskea käsiini minkä tahansa hänelle tärkeän asian, se on luottamuksen merkki.

2) ... seurassani on oltu ilman meikkiä ja hiuslakkaa.
Meikki on eräänlainen suojamuuri sekin. Se peittää alleen jotain, vaikka olisikin tarkoitettu korostukseksi. Kun seurassani on niin helppo olla, että ihminen uskaltaa näyttää juuri ja täysin omalta itseltään, koen se luottamiseksi.

3) ... minulle on huudettu ja kiukuteltu.
Vain ihmisille, joiden luottaa pysyvän elämässään ehdoitta, uskaltaa kiukutella, mököttää ja huutaa.

4) ... kanssani on lähdetty matkalle.
Reissussa toisesta näkee paljon, toisinaan kaiken. Jos uskaltaa lähteä yhteiselle matkalle, uskaltaa näyttää itsestään arkoja ja hankaliakin puolia.

5) ... seurassani on istuttu hiljaa.
Hyväksyvä ja vaivaton hiljaisuus on siihen luottamista, että ei ole pakko puhua silloin, kun ei vaan ole mitään asiaa.

6) ... minulle on lainattu tavaroita.
Etenkin kirjojen lainaaminen on minulle merkki siitä, että luottotietoni ovat kunnossa.

7) ... olen saanut kuunnella soittamista tai laulamista.
Ujon ihmisen rakkaimman harrastuksen kuunteleminen osoittaa enemmän luottamusta kuin tuhat juorua.

8) ... syliini on nukahdettu.


Mikä sinun mielestäsi kertoo luottamuksesta?

Milloin tapailu muuttuu seurusteluksi?

"Missä vaiheessa "tapailusta" tulee seurustelua? Mikä sen määrittää, kauan se kestää? Mitä se oikeasti on?" Tällaisia kysymyksiä sain pohdittavaksi lukijalta Kysy Aliisalta -nappulan kautta. Kiitos lukijalle hyvästä kysymyksestä.

Mitäkö se seurustelu oikein on? No,  ihan varma en voi olla, koska en loputtomasti ole tätä seurustelemista harjoitellut. Itse asiassa jos tarkkoja ollaan, niin en ollenkaan. Sori vaan Tuomas, jos ollaan 16-vuotiaita, niin sitä ei lasketa. Sori vaan kaikki 16-vuotiaat.

Konsultoin tietämättömyyksissäni sitten Selmaa ja Selma vastasi näin: "Seurusteleminen on sitä, kun kaksi aikuista on romanttisessa mielessä ihastuneet toisiinsa ja heidän välillä on sellainen juttu, jota kutsutaan parisuhteeksi. Parisuhteen määritelmähän on sitten se, että siihen kuuluvat osapuolet ovat valmiita tekemään parisuhteensa eteen töitä ja parisuhteella on mahdollisuus evoluutioon."

Kuva: Muareen Didde

Okei. Jos tätä nyt sitten maalaisjärjellä purkaisi vähän palasiin, näkisin, että tapailu muuttuu seurusteluksi yhdessä seuraavista kolmesta tapauksesta.

1) Sovitte olevanne yksiavioisia. Eli, kun toisia miehiä ja naisia ei ole lupa enää tapailla, pussailla tai muutenkaan romanttisessa mielessä lähestyä, se on silloin sitten seurustelua.

2) Molemmat vaihtavat Facebookin parisuhdestatuksen "sinkku"-asennosta ja asettavat tilalle asetuksen "parisuhteessa". It's complicated ei käy.

3) Puoliskosi esittelee sinut tyttö- tai poikaystävänä. Ellet ole (hermafrodiitti tai) asiasta kovasti eri mieltä, silloin tilanne voidaan julistaa seurusteluksi.

Näin väitän. Sen sijaan kysymykseen mitä seurustelu on, en osaa vastata. Auttakaa hyvät lukijat Aliisaa mäessä. Mitä se seurustelu oikein on?

Joulustressin muistilista

Joulu on ihan kohta jo melkein täällä ja kumma homma, että useita nuppia kiristää. Joka vuosi kaikki lehdet jahavat, että "älä ota joulusta stressiä" ja tadaa, silti joulusta otetaan stressiä. Minä en aio kieltää teitä ottamasta joulusta stressiä. Sen sijaan toivon, että joulustressin keskelläkin muistaisimme seuraavat viisi asiaa.

1) Stressi ei poistu äyskimällä läheislle

Päin vastoin, siitä tulee vain sitten kahdesti kauheampi olo kaikille. Sen sijaan on parempi delegoida kaikki mahdolliset stressinaiheuttajat niin, että jokaisella on kannettavana osansa. Jaettu stressi on olematon.

2) Stressi ei poistu juoksemalla

Minnekään ei joulun alla pääse nopeammin, vaikka juoksisi kuinka. Edessä on aina lauma hitaita, joiden välissä poukkoileminen hermostuttaa. Lisäksi kaatuu sohjossa ja sitten sitä nuppia vasta kiristääkin. Vaikka olisi tuhat asiaa muistilistassa, on järkevämpää kävellä rauhassa, katsella ympärilleen ja yrittää nähdä edessään muutakin, kuin kiirettä.


3) Stressi ei poistu nukkumatta

Jos ei nuku, seuraavana päivänä tilanne on kahta kauheampi. (Linkki spoilaa.) How I Met Your Mother opettaa, että mitään hyvää ei tapahdu kahden jälkeen yöllä. Joulun alla väittäisin, että olisi parempi siirtää sitä vielä kahdella tunnilla taaksepäin. Koska mitään hyvää ei tapahdu puolen yön jälkeen, hommat seis ja kauniille unille.

4) Stressi ei poistu sulkeutumalla

Neljäs kohta viittaa osaltaan myös kohtaan yksi, mutta eroaa siten, että siinä missä ykkönen äyskii, nelonen mököttää ja marttyrisoi. Kun jakaa murheensa ja stressinaiheensa puhumalla, huomaa, miten asiat, joista on stressannut, menettävät merkityksensä. Asiat tuntuvat aina pienemmiltä tai helpommin käsiteltäviltä, kun ne on sanonut ääneen. 

5) Stressi ei poistu räjähtämällä ventovieraille

Myyjä, bussikuski, postinkantaja. Kukaan heistä ei ole syypää stressiin, eikä kukaan noista piruparoista pysty asiaan vaikuttamaankaan. Jos kinkku on loppu, bussi myöhässä ja posti takkuilee, se tekee niin kaikille tasapuolisesti. Jos nielee harminsa, tervehtii ja kiittää kaikesta huolimatta, on loppujen lopuksi parempi mieli kuin jos rähjää pahaa mieltään pitkin kyliä.

Jos kaikki nukkuisivat tarpeeksi, jättäisivät juoksemisen sikseen, sanoisivat terve ja kiitos tuntemattomille ja puhusivat läheisilleen, meillä olisi ihan fantastisen paljon vähemmän joulustressiä tässä maailmassa. Kun ihmiset ovat kiireisiä, väsyneitä, kiukkuisia ja räjähdysalttiita, silloin niitä epäystävällisyyksiä vaan tapahtuu.

Joulun pitäisi olla ystävyyden ja ilon aikaa. How about it then?

Ps. Jos joululahjat aiheuttavat päänvaivaa, täällä on kasapäin joululahjavinkkejä!

7 asiaa, joita tehdä uuden ystävän kanssa

Otsikko kertoo enemmän kuin tuhat muuta sanaa. Kaveri on siis löytynyt ja juttelussa on päästy alkuun, mutta mitä sitten tehtäisiin? Kahvilla istuminen alkaa pidemmän päälle puuduttaa, mutta leffassa ei pääse kunnolla tutustumaan. Tässä ensihätään seitsemän pientä suurta ideaa:

1) Pyydä avuksi 

Talkoot, muutto, rakennusprojekti, kaikki hyviä syitä pyytää toinen avuksi. Ehkä uutta ystävää ei kannata heti kuormittaa isoilla ja vaivalloisilla jutuilla, mutta jos toinen on innokas muuttomies, hän saattaa osallistua ihan mielellään. Porjektiluontoisessa hommassa ei tarvitse kokoajan keskittyä uuteen ystävään, mutta samalla pääsee juttelemaan paljon. Lisäksi toiselle tulee hyvä mieli auttamisesta.

2) Osallistu tapahtumaan

”Hei, mua kiinnostais mennä, mutten viitsisi yksin lähteä.” Se on paitsi oiva tekosyy, myös hyvä tapa viettää aikaa. Aina on jotkut pitsiviikot, runoyö, kekripukin polttajaiset tai muut hulabaloot jossain. Lehdet ja kaupunkien ja kuntien sivut kertovat, mitä on tulossa seuraavaksi.

3) Lounastreffaile

Seuratta lounastaminen on tylsää ja rupatteluhetki uuden ystävän kanssa keskellä päivää piristää. Tämä käy helpoimmin, jos uusi ystävä on kollega (työ- tai opiskelu), muttei mahdoton muillekaan. Erityisesti tunnin mittainen lounastauko mahdollistaa treffit ravintolassa, joka on jotakuinkin puolessavälin.

4) Kuljeskele

Ei aina tarvitse olla määränpäätä. Kerro vaikka, että tykkäät valokuvata ja pyydä toinen seuraksi. Päämäärätön laahustelu suuntaan ja toiseen, olipa mukana kamera tai ei, on erinomaisen rentouttavaa. Vaihtuva ympäristö tarjoaa myös lukuisia keskustelunaiheita.

Uusia ystävyksiä kuljeskelemassa Dublinissa

5) Osallistu lyhyelle kurssille

Tämä idea noudattaa samaa muotoa kohdan kaksi kanssa. Vilkaise työväenopiston kursseja tai muuta kurssitarjontaa ja ehdota jotain lyhyehköä kurssia. Esimerkiksi kokkauskurssi on yleishyödyllinen ja antaa mukavat puitteet tutustua toiseen tiiviimmin. Yhdessä tekeminen luo muistoja, jotka yhdistävät pitkän aikaa.

6) Tutustuta muihin tuttaviin

Jos et ole kovin mustasukkaista sorttia, pyydä uusi ystävä mukaan vanhojen keskuuteen. Jos teillä on esimerkiksi peli-ilta, voi uusi kätevästi täydentää parittoman määrän pelaajia ja tuoda samalla kivaa lisäväriä tuttuun porukkaan. Suuremmassa joukossa ei ole niin suuri paine sillä, että pitäisi kokoajan täyttää hiljainen hetki tai olla muuten vain suuna päänä.

7) Ota kantaa – aja junalla!

Sain pienenä pinssin, jossa luki noin. Mikset siis lähtisi junaretkelle uuden ystäväsi kanssa? Eipä tarvitse muuta, kuin ottaa päämääräksi seuraava asema, niin ei edes maksa tolkuttomasti. Kehä kolmosen suunnalla ratkaisu lienee lähijunan pääteasema, lähin asema kun on liian lähellä. Siinä voi sitten istua ja rupatella ja käydä vähän katsomassa, miltä näyttää Sukeva.

Näin minä tekisin. Miten sinä tekisit?

5 syytä miksi ihminen tarvitsee ystävän

Sitä voisi pitää itsestäänselvyytenä, että ihminen tarvitsee ystävän. Mieluummin jokusen. Mutta oletko tullut ajatelleeksi, että ihminen tarvitsee ystäviä myös siksi, että:

1) Ystävä laajentaa maailmankuvaa

Ellei koskaan pääse keskustelemaan omasta maailmankuvastaan kenenkään kanssa, se todennäköisesti kaventuu. Ja ehkä myös hämärtyy. Näin voi käydä myös silloin, jos ystävät ovat liian samanlaisia. Useimmiten ystävien kesken saa kuitenkin tervettä perspektiiviä asioihin. 

2) Ystävä toimii katalyyttinä ja vastavoimana

Ystävä yllyttää, kun ei itse meinaa uskaltaa. Ystävä tökkii liikkeelle, kun tekisi mieli pitää kaksin käsin kiinni entisestä. Ystävä myös hillitsee syntyviä Napoleon-syndrooman oireita ja estää, ettei kaveri syöksy suin päin pää edellä tyhjään uima-altaaseen.

Kuva: D. Sharon Pruitt

3) Ystävä auttaa näkemään irrationaaliset pelot

Kenellä muka ei ole niitä? Kuka pelkää itsensä nolaamista, kuka kasvojen menettämistä, kuka vanhuutta tai kuolemaa. Paperipussiin hengittäminen auttaa, mutta enemmän kuitenkin auttaa ystävän tukeva karhunhalaus. Ystävä auttaa yli niistä paikoista, kun meinaa pelko tai kriisi ottaa vallan.

4) Ystävyys vaikuttaa terveyteen
 
Erilaiset tutkimukset osoittavat, että ystävyydellä on myönteisiä vaikutuksia ihmisen terveyteen. Ystävyys vähentää sydänkohtauksen riskiä ja kehittää aivoja. Puhumattakaan kaikista mielenterveydellisistä vaikutuksista, joita ystävyydellä on.


5) Ystävä pönkittää itsetuntoa

Ystävyys kertoo ihmiselle, että "hei, oon hyvä tyyppi, toikin haluaa hengata mun kanssa". Ystävän huomio on tärkeää ja positiivinen palaute luonteesta ja ulkonäöstä vahvistaa. Se, että joku välittää, kuuntelee ja arvostaa, tekee ihmisestä vahvemman.


Miksi sinä tarvitset ystävän?

Ero tuli, mitä nyt tehdään?

”Alaxissa on taidettu kirjoittaa parisuhteista ja sellaisen etsimisestä jo joitakin merkintöjä, mutta onko yhtään kirjoitusta siitä mikä eteen kun parisuhde päättyy? silloin jos koskaan ihminen on yksin.” –Jyrik

Lupasin laittaa listalle ja sitten aloin miettiä, että miksi suotta laittaa listalle, kun voin kerran kirjoittaa asiasta vaikka heti. Näin siis teen. Kyllä näihin rakkauden kesiin aina erojakin mahtuu ja mikäs sen riistävämpää. Kun ihminen huomaa yhtäkkiä olevansa yksin, mitä siinä tilanteessa voi tehdä?

Kuva: Meg Wills

1) Sending out an SOS

Tee kuten Police ja pistä SOS menemään. Kerro, että nyt kävi näin ja että on vaikea paikka. Tosiystävät tulevat hätiin. Jokunen kaverikin todennäköisesti tarjoutuu olkapääksi, jäätelöseuraksi, oluttuopin vartijaksi tai muuksi vertaistueksi. Vaikea paikka on se, että tunnustaa oman hätänsä ääneen.

2) Älä jää tuleen makaamaan

Velloa saa ja pitää. Ainakin kuukauden saa velloa. Mutta sen jälkeen on tehtävä pari olennaista korjausliikettä. On noustava pystyyn ja lähdettävä ulos. Hakeuduttava ihmisten ilmoille, seuraan ja piireihin. Ei heti tarvitse jaksaa kaikkea ja kaikkia, mutta edes jotakuta vähän ja toisinaan. Ihmisten seura parantaa, vaikka itse istuisi enimmäkseen hiljaa. Sillä kun aikansa istuu ja on, tulee tilanne, joka vaan alkaa naurattaa ja nauraminen on jo puoli voittoa.

3) Ennaltaehkäise tyhjän puhelimen ongelma

Jos on päässyt käymään niin, ettei puhelimessa ole ketään kenelle soittaa, on tilanne kinkkinen. Tästä syystä painotan kaikkia onnellisessa parisuhteessa olevia soittamaan ystävilleen vähintään kerran viikossa. Ihan oikeasti. Koskaan ei tiedä mitä käy ja niitä ystäviä vaan tarvitsee ennemmin tai myöhemmin. Vaikkei eroaisikaan! Mutta koskaan ei ole liian myöhäistä etsiä uusia kavereita, jos vahinko on jo tapahtunut. Niitä voi etsiä esimerkiksi näillä konsteilla.

4) Pidä huoli eronneesta ystävästä

Jos sinä et olekaan se eronnut osapuoli, vaan ystäväsi on, pidä toverista huoli. Toveri ei ehkä aluksi halua seuraa tai apua, mutta ennen pitkään kaipaa seuraa kyllä. Ole sitkeä, kärsivällinen ja ymmärtäväinen. Ja ihan totta soita, sillä toisella ei ehkä ole voimaa soittaa, mutta arvostaa elettäsi kyllä.

5) Ajattele laajasti

Ihminen voi oikeasti joutua läheisyystyhjiöön tai seuravajeeseen. Silloin lamaantuu. Siksi kannattaa mennä kotikotiin viikonlopuksi kuuntelemaan äidin tai isän tauotonta puhetta ihan mistä tahansa. Saapahan päänsä täytteeksi muutakin kuin ne loputtomat yksinäiset ajatukset. Jopa sisarusten nahistelu voi olla parasta musiikkia korville. Lisäksi suosittelen katsomaan ympärille. Naapurin mummo kaipaa ehkä juttukaveria ja eronnut tarvitsee seuraa, ei aina tarvitse mennä merta edemmäs.

6) Ota pieniä askelia

Älä yritä enempää kuin jaksat ja mihin pystyt. Aluksi riittää, että lähetät tekstiviestin jollekulle, että saat kontaktin edes yhteen ihmiseen. Tai kommunikoi Facebookitse, tai jossain muussa yhteisössä. Rohkaistu ja pyydä joku, tai ehkä useampi, jonnekin. Ala rakentaa ympärillesi uutta turvaverkkoa.

Jotain muuta, mitä? Auttakaa te eroistanne toipuneet kanssamatkustajat pulmassa, josta minulla on hyvin vähän kokemusta!

Kuusi vaihtoehtoa Facebookillesi

Facebookissa ovat kaikki. Ainakin melkein. Mutta se ei suinkaan ole internetkaikkeuden ainoa yhteisöpalvelu. Jos siis kaipaat muuta, tai kapinoit muuten vaan lärvikirjaa vastaan, minulla on sinulle ratkaisu tai jopa kaksi! Muun muassa:

Qaiku

Qaikussa seurataan kiinnostavan oloisia tyyppejä. Molemminpuolista seurantaa kutsutaan kontaktiksi. Pääasiallinen kieli ja kulttuuri on suomi. Viestit ovat 140 merkkiä, kommentit voivat olla rajattoman pitkiä. Myös kuvia voi linkittää. Qaikussa on lisäksi kanavia (kuten #juoksijat tai #vituttaa), joissa voi keskustella käsillä olevasta aihepiiristä. Haun avulla voi etsiä lisää kiinnostavia aiheita ja ihmisiä.

Twitter

Twitter muistuttaa Qaikua siten, että myös Twitterissä kommunikoidaan 140 merkin pituisin viestein. Twitter on kuitenkin maailmanlaajuinen ja siellä voi seurata yksittäisten, tavallisten ihmisten lisäksi julkkiksia, poliitikkoja, yrityksiä, bändejä jne. Etuna mahdollisuus yksityisviesteihin ja se, että Twitter ehdottelee lisää tyyppejä seurattavaksi.

Diaspora

Diaspora on vähän niin kuin Facebook, paitsi toistaiseksi ei yhtä tunnettu. Sinne pitää saada kutsu, mutta aina joku tuntee jonkun, joka tuntee jonkun, joka on jo siellä. Kaikille Facebook-vastaisille Diaspora voi olla ratkaisu, joskin rehellisyyden nimissä se on vähän kankea ja hidas. Plussana se, että diasporan voi kytkeä esimerkiksi olemassa oleviin Facebook- ja Twitter-tileihin.

Kuva: Jürgen Fenn

Google+

Google plus on vasta tuloillaan, mutta se on tuloillaan kovaa vauhtia. Plussassa kontakteiksi lisätään ystävien lisäksi kiinnostavat persoonat ja ihmiset jaotellaan eri piireihin, joiden toimia voi seurata erikseen tai yhdessä. Pääpainon saa asioiden jakaminen: kuvat, linkit, videot, kuulumiset, kaikki jakoon vaan. Google+ on vasta kehitysasteella, mutta jääkää kuulolle!

YouTube, Flickr

Toisessa jaetaan kuvia, toisessa videoita, mutta kummasti niissäkin yhteisöllisyyttä vaan syntyy. Ihmiset katsovat toistensa tuotoksia, tykkäävät, kommentoiva, vastaavat ja alkavat hiljalleen tutustua toisiinsa. Yhtenä esimerkkinä suuresti tykkäämäni Charlie, jonka YouTube-ystävistä tuli hänelle ihan todellisia siis naamatusten tavattavia ystäviä. Aika paljon ihmisistä oppii vain katsomalla heidän ottamia kuviaan tai tekemiä videoitaan.

LinkedIn

Viimeisenä pääasiassa ammatilliseen verkostoitumiseen tarkoitettu LinkedIn, jossa lisätään ystävien lisäksi kontakteiksi niitä, joiden kanssa on tehty töitä tai käyty koulua. Kuitenkin LinkedInin voi valjastaa myös siten, että lisää nekin, joiden kanssa ehkä haluaisi tehdä töitä, joiden tekemisistä haluaisi oppia ja niin edelleen. Kontaktien myötä tutustuu uusiin ihmisiin ja siitä se sosiaalinen piiri laajenee.

Mitä yhteisöpalveluita sinä käytät? Oletko havainnut hyväksi?

Viisi kohdetta hymyllesi

Olemme tulleet todenneeksi, että hymy on automaattinen reaktio, sitä voi harjoitella ja että se on yksi parhaista tavoista kiinnittää vieraan ihmisen huomio. Tästä huolimatta emme hymyile lainkaan niin paljon, kuin voisimme. Hymyn ollessa ilmaista ja suhteellisen vaivatonta toteuttaa, ehdottaisinkin seuraavaa.

Kuva: Francesco Sgroi

Hymyile

1) Lapsille

Aloitetaan helposta. Lapsille tulee hymyiltyä muutenkin vahingossa, kun he pyllähtelevät ja muksahtelevat ja päästävät suustaan hellyttäviä lapsellisuuksia. Mutta tahallaankin kannattaisi. Jos olet koskaan saanut lapsen hymyilemään hymyilemällä tälle ensin, tiedät kuinka helposti hymy tarttuu lapseen. Eikö paras tapa kasvaa tähän maailmaan, ole kasvaa hymyillen?

2) Vanhuksille

Välillä tuntuu, että vanhat ihmiset unohtuvat. He ikään kuin muuttuvat läpinäkyviksi. Ehkä sen vuoksi heillä on tarve kiilata kassajonossa ja huudella äkäisesti pyöräilijöille. Ehkä, jos vain hymyilisimme heille enemmän, he huomaisivat, että heidänkin olemassaololla on merkitys. Lisäksi monet vanhukset ovat yksinäisiä ja satunnaisesti hymyilevä vastaantulija saattaa olla asiakaspalvelijoiden lisäksi ainoa inhimillinen yhteys toiseen ihmiseen. Ajattelepa omalle kohdalle.

3) Joka päivä vastaan kävelevälle

Onko sinullakin sellainen tyyppi? Se kaveri, joka osuu aina samaan bussiin iltapäivällä, joka jonottaa samaan aikaan aamukahvia kahvilassa, joka kävelee vastaan joka ilta koiran kanssa? Ensi kerralla hymyile hänelle. Näytä, että olet huomannut hänet. Ei sen tarvitse sen kummempi ele olla. Siinä hymyilee samalla sekä tuolle vieraalle, että kosmiselle universumille sen kaikkine kummallisuuksineen.

4) Peilikuvalle

Eivät vain muut kaipaa hymyäsi, sinä kaipaat sitä itsekin. On syytä olla itselleen lempeä ja ystävällinen. Eihän tästä elämästä mitään tule, jos itse murjottaa itselleen. Niitä murjottajia riittää ilman apuakin. Joten hymyile peilikuvalle, näyteikkunalle tai muulle heijastavalle pinnalle ja vähät välitä siitä, näkeekö joku ja mitä se joku asiasta ajattelee.

5) Sille jollekulle kiinnostavalle

Ei perusteluja. :)

Mistä tietää onko toinen on varattu?

Yritin saada käsillä olevaan pulmaan ratkaisua kanssaeläjiltä, mutta vastaus oli ykskantaan täsmälleen sama: KYSY! Jos haluat tietää, onko toinen varattu, kysy. Tai unohda koko kysymys ja luota siihen, että asia käy ilmi ennemmin tai myöhemmin itsestään. Mutta minä tiedän, että joskus vaan haluaisi tietää kysymättä. Sitä varten olen havainnut muutamia juttuja, jotka auttavat.

1) Tarkista sormus

Ilmeinen kohta on tietenkin kihla- tai vihkisormus. Sormus on totta kai helppo, koska sen näkee heti. Ellei ole talvi ja hanskat kädessä, kuten itse harmittelin eräänä talvena. Muista tsekata molemmat nimettömät, sillä ortodoksinen vihkisormus on oikeassa kädessä. Sormus ei kuitenkaan välttämättä ole varma varauksen merkki (esimerkiksi leskeys tai puolihuolimaton sormusten käyttö), joten katso myös muut kohdat.

2) Tsekkaa Facebook-status

Internetin ihmekaupasta voi asiaa tiedustella myös. Loogisin on toki Facebookin status, mutta muistakin internetin linkeistä saattaa päästä jyvälle. Muuten en stalkkaamista suosi (kerron teille joku toinen kerta miksi), mutta tässä tapauksessa pienestä googletuksesta ei liene haittaa.

Kuva: John Castillo

3) Tarkkaile puhelinkäyttäytymistä

Jos toinen lopettaa puhelun ”joo, mäkin rakastan sua”, niin kai siitä nyt pöhkömpikin tajuaa, mistä on kyse. Pitäen mielessä kuitenkin, että myös ystäviä, lapsia ja koiria rakastetaan, vaikka koira tuskin puhelimella soittelee. Olen myös useaan otteeseen huomannut, että ihmisten äänensävy muuttuu selvästi, kun puhelimen päässä on oma rakas. Tämä pätee useisiin, muttei tietenkään kaikkiin.

4) Kuuntele tarkasti

Aina soisi ihmisten kuuntelevan toisiaan tarkasti. Mutta kun siviilisäätyä kartoittaa, on hyvästä korvasta apua. Puheeseen lipsahtaa helposti (tai tarkoituksella) me-viite. ”Käytiin tuossa pääsiäisenä Porissa.” ”Ai, kenes kanssa kävit?” ”Poikaystävän.” Eikä tarvitse enää arvailla.

5) Arvioi käytöstä

Tästä saan kyllä piiskaa, mutta sanon ääneen silti. Tiettyjä viitteitä voi käytöksestäkin päätellä: jos toinen flirttailee avoimesti kaiken kanssa mikä liikkuu, käy ulkona usein ja paljon, ei tunnu olevan sidottu mihinkään tai kehenkään ja puhuu suunnitelmistaan yksikössä, on hän todennäköisemmin sinkku kuin parisuhteessa. Paino sanalla todennäköisemmin.

Näistä minä liikkeelle lähtisin. Olen silti samaa mieltä muiden kanssa siitä, että paras keino on vaan kysyä. Joko kysyä siviilisäätyä tai vaan kysyä toista kahville huolimatta siitä, mikä status on. Kyllä se sitten selviää, kun tarvetta on. Statuksen selväksi tekemistä pohdittiinkin jo aiemmin.

Mistä sinä tiedät, olenko minä varattu?

5 konstia pyytää ulos pyytämättä kahville

Ei siitä pääse mihinkään. Kahville pyytäminen on orastavien ystävyyksien maailmassa edelleen monumentaalinen ele. Ja siksi se tuntuu aiheuttavan monille melkoista päänvaivaa. Väittäisin, että kekseliäisyys palkittaisiin tässä asiassa. Joten ettei aina tarvitsisi turvautua kahvittelu-kutsuun, ajattelin lahjoittaa muutamia vaihtoehtoisia tapoja kertoa toiselle, että kiinnostaisi tutustua.

1) ”Ajattelin avata terassikauden”

Mutta huomasin juuri, että eihän tässä kaupungissa ole vielä ainuttakaan terassia auki. No, en lannistu, joten avaan terassikauden parvekkeellani, mutta ei se ole terassi eikä mikään, ellei siellä ole toista ihmistä (ja enempää sinne ei mahdukaan). Tulisitko sinä terassilleni tekemään kesäkauden avajaisista täydellisen?

2) ”Lähtisitkö joskus syöttämään sorsia?”

Testattu. Toimii. Sorsien syöttäminen, on riittävän neutraalia toimintaa, että siihen on helppo suostua. Lisäksi se mahdollistaa alun hiljaiset hetket, koska voi keskittyä ruokkimiseen ja toisaalta siitä voi repiä keskustelunaiheita, ettei heti se kuolettava tyhjä hetki pääse iskemään.

Kuva: Daniel Means

3) ”Haluaisitko lähteä luistelemaan kanssani?”

Luisteleminen nyt on vaan yksinkertaisesti sympaattista. Pyllähtely ja muu muksahtelu pehmentää jännitystä ja mitä huonommin molemmat luistelevat, sitä vähemmän luistelun jälkeen on jäykkää pönötystä. Mutta älä käytä tätä, jos olet taitoluistelija tai jääkiekkoilija tai muu terät jaloissa liikkuja. Oma erinomaisen hyvä luistelu saattaa toiselle aiheuttaa alemmuuskompleksin tai häpeän tai muun pölhötilan ja silloin pieleen menee.

4) ”Minua ei ole vielä kukaan voittanut [lisää joku pelin nimi tähän]…”

”…mutta sinä näytät siltä, että sinusta saisi kunnon vastuksen. Olenko väärässä?” Toimii, jos toinen on rohkea ja leikkisä. Haasteen esittäminen testaa kanttia ja toisen huumorintajua. Rohkea avaus jättää myös toiselle tilaa olla leikillinen, jopa kiusoitteleva. Jos itse häviää, voi sitten vaatia uusintaottelua ja humoristisesti vedota aloittelijan tuuriin. Jos toinen häviää, täytyy muistaa kehua häntä hyvästä vastuksesta.

5) ”Kaupungissa on uusi kahvila/teatteri/ravintola/jokusisätilajossasaaistua, lähdetkö koeajamaan sen kanssani?”

Kaupungissa on melkein aina jotain uutta. Uusi baari, uusi bändi, uusi näytelmä, uusi patsas, uusi elokuva(teatteri), uusi skeittiramppi. Uusi yleensä kiinnostaa muitakin ihmisiä ja sellaiseen kutsuminen tuo jotain lisäarvoa kutsuun. Lisäksi se kertoo kysyjästään, että tätä kiinnostavat uudet asiat ja että hän on tutustunut ainakin paikallislehden ”uutta nyt” –palstaan. Ei voi olla huono idea.

Mikä näistä vetoaisi sinuun? Tai kenties joku muu lähestymistapa?

Voihan joulu!

Onko taas käsissä se ikuinen päänvaiva, että mitä ihmettä sitä keksisi kavereilleen lahjaksi? Joka joulu ei viitsisi antaa lahjaksi kynttilää tai saippuaa. Roinaa tuntuu ihmisllä olevan muutenkin enemmän kuin tarpeeksi. Keräsin teille ensihätään muutaman idean, mitä tänä vuonna voisi lahjaksi antaa.

Aina voi antaa aineetonta hyvää. Useat ovat jo kuulleet Lahjaksi lehmä –palvelusta, mutta kertaus on opintojen äiti. World Vision on järjestö, jonka Lahjaksi lehmä -palvelussa voi auttaa hädänalaisia lahjoittamalla puuntaimia, vesiputkea, moskiittoverkkoja tai vaikka lehmän. Lahjan antaja maksaa summan, lahjan vastaanottaja saa hyvän mielen ja joko sähköisen tai pahvisen kortin.

Muitakin vastaavia ratkaisuja on. Voi esimerkiksi ostaa Luonnonperintösäätiöltä lahjaksi palasen suomalaista ikimetsää, jolloin lahjan saaja suojelee suomalaista luontoa. Kokonainen eettisten joululahjojen lista on kehitysyhteistyön palvelukeskuksen (Kepa) nettisivuilla.

Kuva: jayneandd

Erilaiset syötävät lahjat ovat myös erinomainen vaihtoehto. Minä sain synttärilahjaksi kaakaolusikoita ja ne lämmittävät sisältä ja ulkoa. Jokapäiväistä leipää –blogista löytyy ohje, jos sellaisia innostuu lahjaksi tekemään. Tai sitten voi tehdä, kuten Aamulehti aamuna menneenä opasti, eli leipoa satsin ihania pipareita ja pistää ne kivaan purnukkaan. Oivallisia lahjoja ovat myös itse tehdyt hillot, sinapit, tai vaikka myslit, joiden valmistukseen ohjeen tarjoaa Kemikaalicocktail.

Lahjaksi voi myös antaa käytännön oppia: Tee video, jossa opetat, kuinka neulotaan villasukan kantapää. Piirrä kuuden kohdan kaavio, kuinka laitetaan ketjut pyörään paikalleen. Kirjoita seikkaperäinen selvitys, kuinka suomustetaan siika. Nauhoita piparkakkuresepti ja työvaiheet. Valokuvaa vaihe vaiheelta ranskanletin rakenne. Eli jaa osaamista eteenpäin ja tee joku vähäsen kätevämmäksi.

Ja jos haluaa antaa jotain, jota voi pitää kädessä, niin erinomaisen hyvä idea on antaa lahjaksi koirapatteri (eli koiran kuvalla varustettu, vehnällä täytetty tyyny). Siitä riittää paijattavaa joulun pyhiksi ja helpottaa ainakin ensihätään pahimman koirakuumeen kanssa painivaa. Lisäksi se on oiva niskasäryn, päänsäryn, selkävaivojen ja jäykkien polvien parantaja, joten se ei ole pelkästään söpöinen, vaan oikeasti melko kätevä lahja.

Ihanin lahja on kuitenkin pyyteetön aika. Sopikaa, että lahjojen sijaan menette yhdessä syömään tai ensi kesänä Linnanmäelle. Voi myös sopia, että lahjojen rahat pistetään purkkiin ja kun purkki on riittävän iso, lähetään rahoilla yhdessä reissuun. Siihen voi mennä parit joulu- ja synttärilahjat, mutta antaa jotain, mitä odottaa.

Allekirjoittanut ottaa mielellään lahjaksi reseptejä. ;) Minkälaisia lahjoja sinä haluaisit?

Kuusi äkäpussin kesyttäjää

Miehet kautta aikojen ovat pohtineet, miten tuohtuneen puolison saa jälleen suopeaksi. Shakespeare kesytti äkäpussia teoksessaan The Taming of the Shrew. Myös oikeita ihmisiä ottaa joskus hermosta ja tulee riitaa. Parisuhteettomana olen täysin ulalla siitä, miten tässä tilanteessa tulisi toimia. Onneksi ystävättäreni tulivat avuksi ongelmaan ja kertoivat, kuinka heidän puoliskonsa saisivat heidät kesytetyksi. Jos osaisivat. Näin juhlapyhienkin lähestyessä uhkaavasti, voi tästä tulostaa itselleen taskuoppaan siltä varalta, että joutuu kesytyspuuhiin.

Kuva: Sequoia Hughes

1) Laita ruokaa

Äkäpussi on sitä äkäisempi, mitä nälkäisempi hän on. Ja vaikkei olisi nälkäinenkään, ruoka on silti hyvä idea. Mitä enemmän ruoan valmistus näyttää vaatineen vaivaa ja näkemystä, sitä parempi lopputulos on. Mutta pelkästään jo sovintokahvien keittoa pidettiin yleisesti mainiona konstina.

2) Anna rauha

Kun suututtaa, on parempi antaa toisen olla hetki rauhassa. Rauhassa olemisajan pituus on suoraan verrannollinen kiinni paukautetun oven äänen voimakkuuteen. Paljon ääntä = paljon aikaa. Ja sillä välin, kun toinen jäähtyy rauhassa, voi toteuttaa kohtaa yksi. Uunissa tuoksuvan pullan luulisi houkuttelevan ovenpaukuttelijan pois mököttämästä. Ja sitä ystäväni korostivat, että jos toinen on suutuspäissään mennyt päiväunille, herättäminen on vihoviimeinen vaihtoehto. Unien jälkeen näyttää kuulemma aina paremmalta.

3) Pyydä anteeksi

Joskus kannattaa pyytää anteeksi, vaikkei olisi ihan varma, mitä teki väärin. Ja jos tietää, mitä teki väärin, täytyy pyytää anteeksi. Jos taas ei ole tehnyt mielestään mitään väärin, on edessä yhteisymmärtämättömyys. Silloin voi yrittää puhua aiheesta tai harhauttaa äkäpussi unohtamaan oma äkäisyytensä kohdan yksi avulla. Olen kuullut vähän huhua, että ihmiset saattavat joskus suuttua ihan tyhjästä. Mutta jos toisella on paha mieli ja suututtaa, ei sitä pidä väheksyä, vaikka syy ei omasta mielestä oikea syy olisikaan. Tällöin harhauttaminen on käypä ratkaisu.

4) Älä töki tai lässytä

”Älä oo vihainen, et voi olla vihainen…” Ja pieleen menee. Jos toista suututtaa, niin suurin virhe on yrittää mitätöidä toisen viha olemalla niin kuin sitä ei olisikaan. Pahinta on tulla tökkimään ja lässyttämään ja irvailemaan toisen suuttumuksella. Vihastuessaan ihminen ei ole söpö eikä hellyttävä, vaikka sellaiselta näyttäisikin. Sisimmissään vihastunut ihminen on pelkkää kynttä, hammasta ja mattopiiskaa. Yritäpä siihen mennä lässyttämään sitten.

5) Älä yritä naurattaa

Yhdeksässä tapauksessa kymmenestä naurattaminen on yksinkertaisesti huono idea. Jos suututtaa ja toinen yrittää saada nauramaan (”jos naurat, niin et voi olla vihainen”) ollaan tilanteessa, jossa kukaan ei voi voittaa. Jos naurattaja onnistuu ja toista alkaa naurattaa, tulee vihainen siitä yleensä vain entistä vihaisemmaksi. Sekä vihaiseksi itselleen, että nauroi että vihaiseksi naurattajalle siitä, että tämä onnistui väheksyvässä ja ärsyttävässä tempussaan. Nauramisen aika on vasta sitten, kun leppyminen on jo alkanut. Ei ennen.

6) Helli

Suuttumisvaiheessa ei lähelle kannata mennä, mutta kun tyyntynyt puolisko palaa ihmisten ilmoille ja osoittaa selviä lientymisen merkkejä, on aika rapsuttelun. Kaikenlainen hellyys ja hyvänä pito edistää palautumista normaaliin. Erityisesti halailu, silittely ja rapsuttelu todettiin hyväksi. Myös allekirjoittaneen saa lauhkeaksi kuin lehtimetsän päätä rapsuttelemalla, joten huono idea se ei voi olla. Sopuisina aikoina on kaukaa viisasta onkia selville, minkälainen hellyys oman puoliskon pehmentää.

Näillä konsteilla kannattaa käsitellä siis ainakin joukkoa kainuulaisia nuoria naisia. Mutta kiinnostaisi kuulla, mikä miespuolisen äkäpussin kesyttää? Bilteman kuvasto? Entä muut naiset: Lisättävää? Korjattavaa? Huomautettavaa?

Ruumiinkielellä

Ystävälläni Hannalla on projekti, jossa hän yrittää opettaa itsensä olemaan laittamatta käsiä puuskaan. Näin hän haluaa tehdä siksi, että hän haluaa muuttaa kehonkielensä viestiä ja näyttää helpommin lähestyttävältä. Aikaisemmin listatessani helposti lähestyttävän ihmisen ominaisuuksia, kehonkielestä nousi tärkeimmäksi hymyily. Mutta se ei ole ainoa sanaton viesti, jolla omaa olemustaan voi avata muille.

Käsien ottaminen pois puuskasta on yksi keskeisimpiä ja vaikeimpia. Mitä tiukempaan solmuun kätensä solmii, sitä suljetumpi kehon asento on. Siinä suojelee sylinsä maailmalta ja mahdollisilta muilta ihmisiltä, jotka haluaisivat lähestyä. Käsien kietominen puuskaan on meille ominaista, kun ei oikein tiedä, mitä niille käsille muutenkaan tekisi. Mutta jo pelkästään käsien laittaminen välillä taskuihin, selän taakse, pöydän päälle tai reisien päälle lepäämään on jo hyvä alku.

Kuva: Chris Willis

Eräällä englannin suullisella kurssilla harjoittelimme suljetun ja avonaisen puhujan kehonasennon eroa. Siinä keskeiseksi ja varsin yllättäväksi tekijäksi paljastui pään asento. Ottamalla leuan pois rinnasta ja nostamalla sitä hivenen ylöspäin, saa kehonkieltään avoimemmaksi. Puhtaasti vaistonvaraisesti ihminen, joka painaa pään alas, suojelee haavoittuvaa aluetta, eli kaulaansa. Nostamalla pään ylös ja paljastamalla kaulansa ihminen viestii luottavansa ympäröiviin ihmisiin. Vaara piilee kuitenkin siinä, että jos leuan nostaa liian ylös, kiepsahdetaan nopeasti avoimesta ylpeyden puolelle.

Ryhti on keskeinen. Ihmiset lähestyvät helpommin ihmisiä, jotka tuntevat oman arvonsa ja ovat rohkeasti sitä mitä ovat. Kasaan painunut ihminen näyttää välillä tietämättään anteeksipyytävältä. Tietokonekansan yksi suurimmista vitsauksista on huono ryhti ja ikuiset niska- ja selkävaivat. Ryhdin ottaminen on työlästä, koska ne lihakset, jotka ryhtiä kannattelevat, eivät ole joutuneet töihin.

Eräs fysioterapian opiskelija kertoi minulle kerran, että kun ihminen rönöttää huonossa ryhdissä, hänen selkärankansa on puhtaasti nikamien ja jänteiden varassa. Se on selälle raskasta ja kuluttavaa, eikä sitä voi korjata millään muulla, kuin istumalla ryhdissä ja vahvistamalla selän lihaksia. Tietoinen ryhdin kohennus on hyvä idea siis siksi, että se on selälle hyväksi. Mutta myös siksi, että ryhdikäs ihminen on helpommin lähestyttävän ja kiinnostavamman oloinen.

Ellei hymyilyn, käsien ja leuan asennon ja ryhdin ylläpidossa ole tarpeeksi haastetta, niin muistetaan vielä, että kun on tilassa, jossa toivoo muiden lähestyvän itseään, kannattaa nostaa katse ylös ja yrittää rentouttaa kasvon lihakset. Rentouttamalla kasvot muuttuu myös ilme vastaanottavaisemmaksi, kun kireiden kasvonlihasten sitruuna-efekti häviää.

Siinäpä projekteja viikonlopuksi.

Kuusi kaamoksenlievittäjää

Kyllä, ulkona sataa lunta. Kyllä, se tarkoittaa sitä, että on kylmä. Ja pimeä. Ystäväni jakaantuvat puoliksi niihin, jotka vihaavat tuota kaikkea ja niihin, jotka rakastavat sitä. Tämä lista on suunnattu kaikille niille, jotka kuuluvat ensimmäiseen puolikkaaseen. Aluksi se oli "kaamoksenkarkoittajaa", mutta eihän se pimeä talvi mihinkään ennen kevättä minun konstein karkoitu. Mutta näillä se sentään vähän lieventyy kuitenkin.

Kuva: Martin Burns

1) Viihde on hyväksi
Nelosella on uusi slogan, joka käskee meitä suorittajakansalaisia relaamaan ja huomiomaan, että "viihde on hyväksi". Pimeään ja kylmään vuodenaikaan pitää antaa anteeksi itselle, ettei voi jaksaa kaikkea. On ihan hyvä idea kietoa itsensä vilttiin ja katsoa telkkaria. Kun on pimeä, on pimeä. Ei sitä vastaan tarvitse taistella yrittämällä olla yhtä tehokas kuin kesällä. Eikä ihmisiäkään ole pakko jaksaa aina, on ihan jees hengata välillä McSteamyn kanssa.

2) Jää tai pyydä yökylään
Pistä hammasharja käsilaukkuun, kun lähdet kaverin luokse. Koska milloin tahansa saattaa jäädä saarroksiin karmeaan lumimyräkkään, voi kaverin luokse yöksi jääminen olla ainoa järkevä vaihtoehto. Kuka sanoi, että yökylässä saa olla vain lapsena? Muistaakseni yökylään jääminen oli ihan erijännää lapsena, se voi olla siis vähintäänkin vinkeää myös varttuneempana. Jos sinun luonasi on kaveri rupattelemassa pakkasen hipoessa kolmea kymmentä, ehdota siis yökylää!

3) Uhmaa säätä, lähde ulos
Pubissa on lämmintä, elokuvateatterissa on lämmintä ja livekeikoilla vasta lämmintä onkin. Ihmisten kohtaaminen ja ystävien näkeminen palkitsee läpi tuulen ja tuiskun taivaltaneen. Ei enempää perusteluja. Mene ja koe. Sää on haaste, ei este, sanoo Korpi-Kainuun likka.

4) Syö hyvin
Mieluiten seurassa. Mieluiten riittävästi eli paljon. Kehon lämpimänä pitäminen kuluttaa energiaa. Virkeänä pysyminen kuluttaa energiaa. Lumessa rämpiminen kuluttaa energiaa. Ja vaikka on hyvä muistaa lisätä D-vitamiineja ja omegakolmosia ruokavalioon, myös ruoan ja seuran laatuun kannattaa panostaa. Erityisesti jos uhmaa säätä ja lähtee ulos, kannattaa suunnata paikkoihin, joista saa ruokaa. Monien kärpästen lyönti yhdellä iskulla on helppoa, kun ne ovat kaikki horroksessa!

5) Kömmi kotikotiin
Kodin lihapatojen ääreen, perheen seuraan, puhelittoman viikonlopun viettoon kannattaa suunnata vaikka jo heti ensi perjantaina. Onhan ensi viikonloppuna isänpäiväkin! Kun kantaa ensin kopallisen saunapuita (tai napsauttaa saunan päälle), on heti ansainnut iltakahvit ja sitten voikin kavuta saunan lauteille lämmittelemään. Ja aina kaiken syyksi voi laittaa, että ”No kun olin kotona viikonloppuna”. Sillä voi selittää vastaamattomat sähköpostit, kiinni olleen puhelimen ja puuttumisen lauantaikonferenssista.

6) Juo glögiä (teetä, kaakaota, rommitotia)
Glögikauden voi ihan hyvin avata nyt, ellei ole allekirjoittaneen tavoin tehnyt sitä jo. Ja jos sattuu olemaan glögittömässä Irlannissa, kuten ihanainen entinen kämppikseni Eeva tai jos on omituinen, eikä tykkää glögistä, kuten ihanainen ystäväni Hanna, voi glögin aina korvata jollain muulla kielen polttajalla. (Kuka muka muistaa hämmentää tarpeeksi kauan, ettei se olisi enää tulikuumaa?) Tai ainahan voi lämmittää pelkkää punaviiniä. Vai voiko? Kokemuksia?

Vaikka tätä jotain ihme luntakin aina tippuu taivaalta, ei siihen tarvitse suhtautua kuin maailmanloppuun. Minun on ehkä helppo sanoa, koska olen aina ihan hiutaleina, kun ensilumi sataa. Mikä on sinun suhteesi lumeen?

10 lausetta, joilla särkeä jää

Olin viikonlopun tiiviisti messuilla töissä ja tulin taas ajatelleeksi ihmisten kohtaamista. Messuilla pitää puhua paljon ja olla aktiivinen keskustelun aloittaja. Keskustelun avaamisesta ollaan puhuttu ennenkin, mutta tänään ajattelin listata kymmenen esimerkkilausetta, joilla särkeä jää.

Kuva: U.S. Geological Survey

Jää on siis se tilanne, jossa ihmiset seisovat vaivaantuneina keskenään keksimättä mitään sanottavaa. Jäisen tunnelman särkee jokin rentouttava lausahdus, joka tuo tilanteeseen tarvittavaa notkeutta. Esimerkiksi:

1) ”Tässä kuussa on viisi viikonloppua. Mitähän sillä ylimääräisellä tekisi sitten?”

2) ”Voitko uskoa, että Peter Gabrielilla oli riittävästi pokkaa tehdä neljä levyä, joista jokaisen nimi oli Peter Gabriel? ”

3) ”Kuulin, että ruotsalainen konvehtimyyjä Roland Ohisson haudattiin suklaa-arkussa. Kuinka outoa se nyt sitten on?”

4) ”Hmm, nyt on niin hiljaista, että kuulisi siilin sydämenlyönnitkin. Lyö muuten 300 kertaa minuutissa. True story.”

5) ”Tuli taas IKEA:n kuvasto. Sitä on sitten painettu enemmän kuin Raamattua.”

6) ”Minulla saattaa olla teelusikan tilannetaju, mutta onko teistäkin nyt vähän jäätävä tunnelma?”

7) ”Tiesitkö, että Einstein on sanonut: ’Ainoastaan kaksi asiaa on äärettömiä maailmassa: universumi ja ihmisten typeryys. Enkä ole varma ensimmäisen äärettömyydestä.’?”

8) ”Mistäs sitten puhuttais?”

9) ”Da Vinci kulutti 4 vuotta aikaa Mona Lisan maalaamiseen. Kauankohan meiltä kuluu aikaa keksiä keskustelunaihe?”

10) ”Tiedätkö kuinka iso on jääkarhu?” ”No?” ”Riittävän iso jään särkemiseen.”

Oma suosikkini on numero kahdeksan. Sitä käytän usein. Lisää otetaan mielellään vastaan! Lisäksi reiluuden nimissä kerrottakoon, että osa on ryöstetty edemenneen nuorisolehden Kaaoksen pikiksistä (eli tiedoista, jotka saavat joskus pelastaa sinut). Mutta kierrättäminen on ekologista, eikö niin?

10 askaretta, joilla yllättää ihminen iloisesti

Toisen huomioon ottaminen tekee ihmiselle hyvän mielen koko päiväksi.

1. Hae posti
Jos naapurustossasi asuu esimerkiksi vanhempia ihmisiä ja tiet ovat liukkaat, ota aikaa minuutti pari ja hae heidän postinsa. Tai vie posti naapurille ihan muuten vaan. Lajittele soluasunnossa posti kullekin erikseen.

2. Tiskaa tiskit
Käydessäsi kylässä, kysy saatko tiskata tiskit. Työpaikan kahvihuoneessa tartu harjaan, ja tiskaa muidenkin mukit. Yhteisasunnossa tee pitkän työpäivän jälkeen kotiin saapuva asuintoveri onnelliseksi ja tiskaa hänenkin astiansa. Kevennä keittiössä häärivän taakkaa ja tiskaa.

3. Lakaise piharappu ohi mennessäsi
Kun kävelee lehtisillä tai lumisilla kaduilla, voi ohi mennessään sipaista harjalla toisenkin rappuset puhtaaksi.

4. Pyyhkäise auton tuulilasi
Kadunvarteen pysäköidyn auton tuulilasista voi ottaa lehdet pois. Lumen alle jääneeseen autoon voi kirjoittaa mukavan viestin. Myös jäät voi raapata valmiiksi, jos sattuu raappa käteen.

5. Kutsu syömään
Valmiiseen pöytään on mukava mennä.

6. Pidä auki ovea
Jotta toisenkin on helpompi päästä sisään.

7. Vie marjoja, sieniä, muuta satoa
Harva ehtii metsään, mutta valtaosa ottaa litran mustikoita vastaan suu messingillä.

8. Tartu lakanoiden toiseen päähän
Jos satut olemaan paikalla, kun lakanoita viikataan. Yksin lakanat on ikävä viikata, mutta kaverin kanssa se käy kätevästi.

9. Pumppaa polkupyörään ilmaa
Samalla kun huollat omaa pyörääsi, pistä ilmaa myös pyörävaraston muihin pyöriin. Edes osaan niistä.

10. Nosta
Kumolleen kellahtanut kukkaruukku, nurin muksahtanut muksu, maassa oleva lapanen, pudonnut kauppakassi, makaava polkupyörä, ojaan joutunut auto, pitkällään kenottava aurauskeppi, vinksahtanut postilaatikko, kallelleen kiepsahtanut ovikoriste, bussiin pyrkivät lastenvaunut.

Millainen on helposti lähestyttävä ihminen?

Minulta kysyttiin kerran, millainen on helposti lähestyttävä ihminen. Luulin, että vastaaminen olisi jotenkin helppoa, mutta ei se sitten ollutkaan. Kahlasin sitten Internetin ihmemaan keskustelupalstoja sivu tolkulla löytääkseni jonkinlaisen ratkaisun pulmaan. Tässä seitsemän yleisintä piirrettä, jotka nousivat esiin.

1) Katsekontakti

Eilen sanoin, että ihmiset tulevat juttelemaan, jos yrittää lukea baarissa kirjaa. Tämä pitää paikkansa ainakin minun kohdallani. Mutta keskustelupalstojen ihmiset rummuttivat katsekontaktin perään. Eli pää sitten aika ajoin ylös sieltä kirjasta. Tai tuopista.

2) Hymyily

Keskusteluissa painotettiin, että teennäinen hymy on välillä jopa parempi, kuin mökötys. Tietenkään aina ei hymyilytä, mutta joskus sitä uppoutuu ajatuksiinsa vähän liian tuima ilme kasvoillaan. Siksi on hyvä itseään aina silloin tällöin muistuttaa hymyilemisestä.

3) Ulkoasu

Sellaista ihmistä on helpompi lähestyä, joka ei näytä pelottavalta. Omaa tyyliä ei tietenkään pidä hävittää, eikä hevari ketjuistaan mihinkään pääse. Mutta ehkä kannattaa ne selkeimmät ”I kill you!” –viestit piilottaa, jos ei halua karkottaa kaikkia ympäriltään. Suurempi asia on kuitenkin yleinen siisteys. Nyt on ihan niinkin yksinkertaisesta asiasta kysymys, kuin että ”aina on tilaa yhdelle, joka käyttää Rexonaa”. Pitää pitää itsensä puhtaana ja laittaa suihketta kainaloon. Se kun on joviaali ilmiö.

4) Saatavilla oleminen

Tähän yleisin esimerkki oli, että kuulokkeet työntävät luotaan. En tiedä, meneekö se vaalimani kirjakin tähän kategoriaan. Ehkä. Mutta siis sellainen ihminen joka ei vuoraa jokaista penkkiä ympärillään kasseilla ja hautaudu päätään myöten lehden taakse, on lähestyttävämpi.

5) Hyvä vaikutelma

Ihmiset tarkkailevat tilannetta. Jos ensimmäinen lähestyjä saa tiukkasanaiset rukkaset ja puolikkaan tuopin vettä niskaansa, eivät muutkaan uskalla tulla. Eli vaikka se ensimmäinen juttusille tullut ihminen ei olekaan se maailman fantastisin, on hyvä olla kohtelias ja mukava hänellekin. Ikinä ei voi tietää, kuka katselee. Ja maine myös kiirii.

6) Ylpeys

Jos ihminen vaikuttaa luulevansa olevansa kaiken ja kaikkien muiden yläpuolella, ei häntä uskalla lähestyä kukaan. Tämä ilmeni esimerkiksi ne nenän vartta pitkin katseluna ja ylimielisenä tuhahteluna. Ja liittyy myös kohtaan viisi. Hyväksyvä suhtautuminen näkyy kasvoilla. Vaikkei aina edes tietäisi näyttävänsä ylpeältä, jos ajattelee mielessään ylemmyydentuntoisesti, se kummasti heijastuu kasvoihin.

7) Yksin oleminen

Seuraan on vaikeampi tulla kuin yksin olevan luo. Fakta. Vaikka olisikin seurassa, jos kaipaa uusia tuttavuuksia, kannattaa ainakin asettautua joukon reunalle ja pitää huoli, että ympärillä on tilaa, johon on mahdollista päästä.

Jos ei aina muista pitää kaikkia näitä asioita mielessään, niin ylipäätään hyvänä pidettiin sitä, että on kiinnostunut ympäristöstään. Kyllä ne loput olemisen tavat seuraavat perässä.

Millainen ihminen sinun mielestäsi on helposti lähestyttävä?

5 keinoa pyytää toinen kahville

Kahville pyytäminen on edelleen selvästi suosituin tapa ilmaista, että ”oot jännä, haluaisin tutustua, voidaanko mennä ulos?”. Mutta tyylejä on onneksi muitakin, kuin tuhannesti kuultu ”lähtisitkö joskus kahville mun kanssa?”. Siis jos haluaa nimenomaan kahville. Tässä konsteja ensihätään.

1. Kerro, ettei koko kaupungista ole löytynyt tähän päivään mennessä oikeasti hyvää kahvia. Ehdota, että toinen liittyisi kahvijahtiin, tavoitteena löytää kaupungin paras kahvikupillinen.
   
   
2. Tämä on varastettu kaveriltani Tommilta: ”Ajattelin lähteä kahville, mutta kahvikupillani voi olla siellä yksinäistä... Haluaisitko sä tuoda omasi sille seuraksi?”
   
   
3. Sano kuulleesi kaverilta, joka oli kuullut kaverilta, joka oli kuullut kaverilta, että kahvilasta X saa pelottavan hyvää kahvia. Siitä ihmiset puhuvat kuulemma kuiskaten. Ilmoita sitten, ettet yksin uskalla kokeilla, mutta jos toinen uskaltaisi lähteä seuraksi, sinäkin rohkaistuisit.
   
   
4. Aloita kysymällä, juoko toinen kahvia. Jos ei, kysy juoko toinen teetä. Jos ei, kysy juoko toinen kaakaota. Jos ei, kysy juoko toinen vettä. Jos ei, luovuta. Mutta jos johonkin näistä tulee kyllä, esitä jatkokysymyksenä, joisiko toinen sitä joskus kanssasi.
   
   
5. Leivo pullaa. Kirjoita sitten tekstiviesti, jossa kerrot, että leivoit juuri pullaa, mutta kahvi näyttää loppuneen. Jos toinen pistää pannun tulille, lupaat ilmaantua piakkoin oven taakse tuoreen pullan kera.

Keksitkö lisää?

5 tapaa aloittaa keskustelu tienristeyksessä

Vieraille ihmisille puhuminen on minulle melko helppoa. Kaikille se ei sitä kuitenkaan ole ja siksi ajattelinkin stressaavan esseerupeaman keskellä viihdyttää itseäni ja teitä viidellä esimerkillä, kuinka vaikka tienristeyksessä voi tutustua uuteen ihmiseen.

1. Auttaminen

Jos näkee jonkun tuhansien kantamusten kanssa, voi aina tarjoutua avuksi. Siinä tulee paitsi kuitattua päivän hyvä työ myös vaihdettua sana tai pari. Rotvallin reunaan lastenvaunujen kanssa juuttunut äiti ottaa varmasti ylimääräiset kädet ilolla vastaan, papat ja mummot tarvitsevat välillä tukevaa käsiparia tienylitykseen, ihmiset pudottelevat omaisuuttaan pitkin pientareita ja perään rientäminen saattaa poikia hymyn lisäksi myös keskustelun. Itse avustin viikonloppuna miestä, jonka lastenrattaat olivat juuttuneet hiekkaan ja joka toisella kädellä lastaan kantaen ei saanut niitä yksin liikkumaan. Siinä tuli vaihdettua sitten muutama sana kiitoksen ja ”eipä kestä”:n lomassa.

2. Kysyminen

Ei ole väärin esittää tietämätöntä (tai turistia) ja kysyä reittiä, bussiaikataulua, kelloa tai päivämäärää. Viimeisin herättää vähintään hilpeyttä ja mahdollisesti uteliaisuutta, varsinkin jos jatkokysymyksenä tiedustelee kaupunkia, maata tai osa-valtiota.

3. Tikusta asiaa

”Olenko se vaan minä, vai tuntuvatko nämä jouluvalot lisääntyvän vuosi vuodelta kuin kaniinit?” ”Miten se lumi tänäkin vuonna yllätti kaikki autoilijat tällä tavalla?” ”Satuitko lukemaan [lisää oman paikkakuntasi lehden nimi tähän] artikkelin, jossa…” ”Jos minä harhautan feissaria tältä puolelta, niin sinä pääset karkuun siltä puolelta.”

4. Kehuminen

Ihmiset ovat kauniita, niillä on päällään hauskoja vaatekappaleita, kekseliäitä t-paita sloganeita, oman lempibändin pinssejä ja milloin mitäkin, mistä voi virittää keskustelua. ”Anteeksi, mutten voinut olla huomaamatta, että sinullakin on Kissapuhelimen t-paita.” ”Oletko katsonut How I Met Your Motheria, vai onko sinulla muuten vain keltainen sateenvarjo?”(Linkki spoilaa.) ”Minusta sinulla on kivat kumpparit. Mistä olet ne löytänyt?”

5. ”Anteeksi, mutta ollaanko me tavattu?”

Jep. Kuulostaa kliseeltä, mutta se toimii. Siihen voi sitten soveltaa ihan mitä vaan. ”Näytät niin tutulta, että oletko lähikauppani kassaneiti?” ”Musta tuntuu, että me oltiin samoissa juhlissa viime lauantaina.” ”Ollaanko me oltu samalla luokalla ala-asteella?” ”Olen melko varma, että näin sinusta unta viimeyönä.”

Näillä saa keskustelun ainakin alkuun ja siitä se tutustuminen alkaa. Kannattaa tietenkin vähän tarkastella, onko toinen osapuoli vastaanottavaisen näköinen. Hupun sisään kaivautunut ja iPodin kuulokkeet korvakäytäväänsä survonut lompsija ei varmaankaan lähde yhtä helposti keskusteluun kuin kaupungin äänimaailmalle itsensä altistanut ympärilleen katselija.

Vieläkö keksitte muita esimerkkejä? Millaisia kokemuksia tienvarsirupattelusta teillä on?