maanantai 28. maaliskuuta 2011

Ilmoita sit, kun sulla on aikaa

Meitä kun on niin moneen junaan, on niitäkin, jotka kääntävät asian kuin asian aina toisen vastuulle. He ovat yleensä sitä samaa ihmisryhmää, joka haluaa nähdä minimimäärän vaivaa ja olettaa saavansa asiat suorastaan valmiiksi ojennettuina. Myös ystävyyden. He ovat niitä, joita on ihan mahdotonta saada tekemään mitään muuta kuin sen, minkä he ovat etukäteen päättäneet tekevänsä.

Tuttavallani on ystävä, jota on vaikea nähdä. Kuten on nykyajalle tyypillistä, täytyy tapaamisesta sopia hyvissä ajoin etukäteen. Tapaaminen täytyy tehdä mahdollisimman helpoksi sopimalla näkeminen jonnekin kyseisen ystävän lähiympäristöön. Koska näiden kahden tytön elämänrytmit ovat hyvin erilaiset toisen tehdessä iltatöitä ja toisen ollessa päivät koulussa, on yhteistä säveltä muutenkin vaikea saavuttaa.

Koska tuttavani koulu sijaitsee vajaan puolen kilometrin päässä hankalan ystävän kodista, ajatteli tuttava ehdottaa, että ystävä tulisi joskus koululle kahville. Hän ehdotti, että ystävä voisi tulla minä päivänä tahansa ja pelkästään soitto kotoa lähtiessä riittäisi, että tuttavani ehtisi laittaa koulutyöt hetkeksi sivuun ja saapua kahvilaan. Kaiken tämän helpoksi tekemisen jälkeen totesi ystävä, että ”nojoo, soita sitten, kun sulla on aikaa”.


Kyseinen lause ilmentää erinomaisen hyvin sitä vastuun ottamisen kykenemättömyyttä, mikä hankalaa ystävää vaivaa. Hänelle oli juuri tehty selväksi, että aikaa on minä päivänä hyvänsä, kun ystävä vain päättää sitä haluta. Silti tuo ystävä vaati, että hänelle nimenomaan erikseen soitettaisiin ja pyydettäisiin tulemaan paikalle. Kun hänen olisi pitänyt tehdä jotain eri tavalla kuin mihin hän oli varautunut, ei siitä tullut mitään.

Syitä voi olla monia: Epävarmuus toisen välittämisestä (tai sen määrästä) saa joskus ihmisen vaatimaan ”soittamaan, kun toisella on aikaa”. Haluttomuus nähdä totuttujen tapaamis-muotojen ulkopuolelle aiheuttaa torjuvan vastareaktion. Kykenemättömyys ottaa vastuuta yhteisestä ystävyydestä lamaa tilaan, jossa asiat pitää tehdä valmiiksi tai niitä ei tapahdu. Haluttomuus tulla puoliväliin vastaan saattaa viitata vääristyneeseen kuvaan ystävyyden luonteesta. Tai ehkä kyseessä on muuten vain hankala persoona.

Olipa syy mikä hyvänsä en syytä tuttavaani yhtään, kun hän kertoi, ettei jaksaisi enää millään tehdä kaikkea toiselle valmiiksi. Ystävyyden pitäisi olla vastavuoroista, tasa-arvoista ja jos toinen tuntee kokoajan joutuvansa näkemään kohtuutonta vaivaa, ennemmin tai myöhemmin iskee halu antaa periksi. Jos tunnistat itsessäsi hankalan ystävän piirteitä, tunne pisto sydämessäsi. Me kaikki toisinaan sorrumme siihen, että haluaisimme saada kaiken valmiina. Silloin täytyy omia asenteitaan tarkistaa ja ottaa itseään korvista kiinni.

Ps. Osallistumisaika arvontaan on nyt päättynyt. Suoritan arvonnan ja julistan voittajan pikapuoliin. Kiitos kaikille osallistujille! Ideoita tuli mukavasti ja käsittelen monia niistä kevään aikana. :)

2 kommenttia:

  1. Mulle tulee tästä asetelmasta mieleen se klassinen tilanne, jossa vanhat kaverukset odottavat kovasti, että toinen ottaisi yhteyttä, mutta kumpikaan ei kehtaa/viitsi tehdä aloitetta. Mutta jos toinen ottaisi yhteyttä, ilahdutaan suuresti, sama jos randomisti törmää esim. kaupungilla.

    VastaaPoista
  2. ultrix, mutta eihän tässä nyt ole siitä kyse. Kyse on siitä, että vaikka toinen yrittää ja yrittää, niin toinen ei jaksa tulla puoleen väliin vastaan. Eli vaikka tuttavani soittaa ja toinen näennäisesti siitä ilahtuukin, hän ei silti tee "omaa osuuttaan", jotta näkeminen oikeasti tapahtuisi.

    VastaaPoista

Related Posts with Thumbnails