Perjantaita ja edessä häämöttävää viikonloppua!
Tänään en uraudu. Rikon taipumukseni perfektionismiin, enkä laita tähän päivitykseen kuvaa. En aio suunnitella tähän rakennetta. En ota paineita siitä, että viikon viimeisen päivityksen pitäisi olla spektaakkeli. Ei sen tarvitse.
Sen sijaan keskityn kulkemaan erilaisia polkuja mummolan mailla, ottamaan kontaktin sukulaisiini, jättämään puhelimen päiväkausiksi kirjahyllyyn ja syventymään maalaiselämän mainiouteen. Lisäksi kokeilen kollegalta omaksuttua toimintamallia. Hän makaa joka ilta piikkimatolla ja miettii kolme asiaa, josta hän on kiitollinen.
Ilman piikkimattoa:
Olen kiitollinen siitä, että sain herätä ilman herätyskelloa.
Olen kiitollinen ihmisistä, jotka jakavat päiväni tänään.
Olen kiitollinen siitä, että eilen illalla sain nauraa itseni kipeäksi tälle:
Meinaatko kulkea viikonloppuna tuttuja uria vai tehdä jotain uutta? Mistä sinä olet kiitollinen?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti