Oletteko koskaan panneet merkille, millä tavalla pyydätte apua kaupassa? Siis että sanotteko, että ”hei voisitko sä neuvoa” vai ”osaisitko auttaa, kun” vai ”viitsisitkö kertoa, että”? Kuuntelin nimittäin kerran sivusta, kun pari rautaista alansa ammattilaista valittivat keskenään, kuinka paljon heitä ottaa hermoon, kun ihmiset kysyvät, ”osaisitko auttaa”.
Heidän mielestään oli epäkohteliasta ja väheksyvää kysyä ”osaisitko auttaa” ihmiseltä, joka on koulutettu tietämään alastaan kaiken mahdollisen. No, eihän meistä kukaan koskaan kaikkea tiedä eikä valmiiksi tule, mutta ainakin teoriassa yksi voisi osata omasta alastaan lähestulkoon kaiken.
Kuva: The U.S. Army
Toinen sitten samaan hengenvetoon lisäsi, että ihan yhtä pahoja ovat kysymykset ”voisitko” tai ”viitsisitkö”, kun kyseessä on kuitenkin asiaan palkattu työntekijä. Että pakkohan sitä on voida ja viitsiä, halusi eli ei. Kolmas nyökytteli vieressä.
Minä jäin yksin omassa hiljaisuudessani miettimään, että millä tavalla sitä apua sitten pitäisi oikein pyytää? Vai pitäisikö sitä sitten lainkaan pyytää, olisiko parempi käskeä? Itse kokisin, että ”osaisitko auttaa” ei lainkaan kyseenalaista työntekijän ammattitaitoa, vaan on lähinnä kohtelias muoto. Mutta onko se sitä?
Ymmärrän kyllä, että joku on opiskellut ensin viisi vuotta koulussa ja sitten itseopiskeluna koko lopun ikänsä jotain alaa. Sitten, kun joku tulee ja kysyy, että ”anteeks, mut osaisiksä sanoa, että mikä tämä on”, niin saattaahan se nyt hermoa kiristää. Mutta en usko hetkeäkään, että sen kysyjän itsensä tarkoitus on toisen osaamista vähätellä. Vai onko? Olenko minä vain sinisilmäinen hupakko?
Eli kun tässä nyt ihmiset kohtaavat toisiaan kaupassa, niin mitä ihmettä sitä oikein pitäisi sanoa sitten? Onko epäystävällistä vähätellä toisen osaamista tai halua auttaa?